Lukutaidottomasta lahjakkuudeksi


Lukutaidottomasta lahjakkuudeksi

Rauhallinen nuori mies katsoo silmiin hieman arasti. Hänellä on takanaan rankkoja kokemuksia ja suuria elämänmuutoksia. Afganistanilainen Faizullah Amiri saapui alaikäisenä, arviolta 16-vuotiaana yksin Suomeen.

Amiri kertoo olevansa nyt noin 19-vuotias. Ikätietoja ei korosteta afgaanikulttuurissa.

– Afganistanissa henkilökorttiin ei kirjoiteta, minä päivänä on syntynyt, Amiri sanoo.

Opiskelijan lähtökohdat opiskeluun ovat muutenkin hyvin erilaiset verrattuna suomalaisiin peruskoululaisiin. Ennen Suomeen saapumistaan Amiri ei ollut käynyt lainkaan koulua. Se on voinut osaltaan vaikuttaa myös siihen, että eri ikätasot eivät ole korostuneet. Afganistanissa hän oli töissä puutarhalla ja keräsi hedelmiä.

Afganistanissa koululaitos ja opetustavat eroavat suomalaisesta ja länsimaisesta kulttuurista. Opettaminen on melko ankaraa, ja oppilaiden vääristä vastauksista voidaan rangaista. Kysyminen ei kannata, sillä puutteellisen tietämyksen myöntäminen on häpeällistä.

– Koulunkäynti ei sopinut minulle siellä, Amiri kertoo.

 

Yksin Suomessa, perhe kateissa

Afganistanissa Amiri oli nelilapsisen perheen esikoinen, hänellä oli noin 14- ja 17-vuotiaat siskot sekä noin 16-vuotias veli. Amiri ei tiedä, missä hänen perheensä nyt on. Hän oli Suomeen tullessaan yksinäinen ja peloissaan.

– Mitä minä teen, olen yksin täällä. Mitä voin tehdä? Ajattelin paljon tällaista, opiskelija kuvailee.

Koulunkäynti Vuolteen opistossa on ollut hänelle suurena tukena, auttanut alkuun ja selviytymään.

– Vuolle on minulle tuki. Täällä on ihmisiä, jotka auttavat.

Opintojen ja oman sinnikkyytensä avulla nuori mies onkin päässyt jo huimasti elämässä eteenpäin.

 

Haasteellinen lähtötilanne

Amiri aloitti kotoutumisen Vuolteen opistolla alaikäisille turvapaikanhakijoille tarkoitetussa koulutus- ja asumispalvelu Nutukassa syksyllä 2015. Nutukassa opetettiin suomen kielen lisäksi suomalaista kulttuuria, yhteiskuntatietoa ja käytännön arjen taitoja sekä tarjottiin nuorille tukea elämänhallintaan.

– Faizullah tuli Nutukkaan luku- ja kirjoitustaidottomana, mutta ei osannut tai ei halunnut kertoa sitä meille, Amirin nykyinen ryhmänohjaaja Jussi Moilanen muistaa.

Opiskelija ei ollut koskaan lukenut tai kirjoittanut edes äidinkielellään, dariksi. Moilasen mukaan tällaisista lähtökohdista ei välttämättä aina synny kirjoittavan ja lukevan maailman kansalaista, koska herkkyysaika näiden taitojen oppimiseen on mennyt ohi. Aluksi Amiri kirjoittikin usein vain yhtä, samaa lausetta.

– Hän alkoi kirjoittaa päiväkirjaa, ja koko ajan alkoi löytyä uusia ilmauksia. Faizullahille se tuntui olevan henkireikä, ja hän jaksoi aina pyytää, että opettaja tarkistaa, ryhmänohjaaja kiittelee.

Päiväkirjan kirjoittaminen on yksi perinteinen funktionalistinen eli käyttövoimainen opetusmuoto ja osa kielen kehitystä.

– Funktionalismi perustuu siihen, että oppilas näkee sen hyödyn, kun pystyy ilmaisemaan suomeksi. Jos opetetaan joku kielioppiasia, niin sitä heti käytetään päiväkirjassa, työhakemuksessa tai lomakkeessa, Moilanen tarkentaa.

Faizullah Amiri (kuvassa toinen vasemmalta) ja muut Vuolteen opiston opiskelijat harjoittelevat suomen kieltä sanaselityspeli Aliaksen avulla ryhmänohjaaja Jussi Moilasen kanssa (toinen oikealta).

Uuttera asenne ja aktiivisuus palkitaan

Nutukan jälkeen Amiri aloitti peruskoulun alkuvaiheen Vuolteella syksyllä 2016. Hänen suomen kielen osaaminen ja arvosanat kehittyivät jo keskitasolle. Peruskoulun päättövaihe käynnistyi vuoden 2018 alussa.

– Hän on saanut yhdestä suomen kielen kurssista jo täyden kympin. Valtava työpanos ja saavutus häneltä! ryhmänohjaaja kehuu.

Amiri on hankkinut itselleen kesätyöpaikat ja työpaikan etsimällä ja kiertämällä sekä ollut muutenkin aktiivinen erilaisissa asioissa.

– Käsittämätöntä, miten nollasta voi lähteä ja pystyy silti sopeutumaan meidän yhteiskuntaan rohkealla ja uutteralla asenteella ja yrittämisellä, Moilanen hehkuttaa.

 

Tahto tehdä töitä

Amiri pitää erityisesti suomen kielen opiskelusta, englannista ja yhteiskuntaopista.

– Haluan tietää enemmän, mitä sääntöjä Suomessa on, ja mitä minä voin tehdä, hän kuvailee.

Amiri on saanut opistolla uusia kavereita ja löytänyt myös suomalaisen tyttökaverin. Suomessa hän arvostaa turvallisuutta ja koulua, joka on hänen mielestään ”maapallon paras”. Hän ei ole kokenut rasismia, eikä ole myöskään nähnyt muiden kohtaavan sitä.

Amiri saa peruskoulun päättötodistuksen ensi vuoden keväällä ja aikoo tehdä sen jälkeen töitä pari vuotta. Sen jälkeen hän haluaisi mennä armeijaan ja jäädä puolustusvoimien palvelukseen tavoitellen lopulta kenraalin arvoa, isänsä esimerkkiä kunnioittaen.

 

Artikkeli on julkaistu sanomalehti Kalevassa 19.3.2018. 

Jos haluat tarjota esimerkiksi töitä Faizullahille tai keskustella hänen kanssaan,  ota yhteyttä.

Haluatko tukea Vuolteen toimintaa?  Lahjoita.



Rasisminvastainen päivä 21.3. ja teemaviikko

  • YK:n rasisminvastainen päivä on 21.3., ja rasisminvastaista viikkoa vietetään viikolla 12.
  • 21.3.1960, poliisi tappoi 69 rauhanomaisen mielenosoituksen osanottajaa Sharpevillessa, Etelä-Afrikassa.
  • Vuonna 1966 YK:n yleiskokous julisti päivän kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaiseksi päiväksi, ja kehotti yhteisöjä lisäämään keinoja rotusyrjinnän poistamiseksi.
  • Vuolle Setlementin ylläpitämän Vuolteen opiston opiskelijapaikkojen määrä on kolminkertaistunut maahanmuuton seurauksena kasvaneen perusopetustarpeen myötä.
  • Vuolteen opiston koulutus- ja asumispalvelu Nutukka (Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa) perustettiin alaikäisille, oppivelvollisuusiän ylittäneille yksin Suomeen saapuville turvapaikanhakijoille.
  • Vuolteen nykyinen asumis- ja ohjauspalvelu tukee kotoutumisessa ja tarjoaa tuettua asumista, ohjaa opiskelijoita sekä auttaa itsenäisen elämän aloittamisessa.