Elämäniloa tekemässä


Nuoriso- ja vapaa-ajankeskus Pikku-Syötteellä nautitaan kesäkaudesta, kun nuorisoryhmä saapuu Keski-Suomesta pohjoisen tunturialueelle. Jyväskylän ja Keuruun yläkoulujen joustavan perusopetuksen (JOPO) luokat vierailevat Pikku-Syötteellä kolme kertaa vuodessa hyödyntämässä alueen luontoa ja aktiviteetteja sekä nuorisotyön asiantuntemusta.

Yksi nuorista, 16-vuotias Turo Neijonen on käynyt läpi hurjan kasvuprosessin. Reipas ja sympaattinen poika oli vielä viime syksynä aivan erilaisessa elämänvaiheessa. Keuruun luokan opettaja Arttu Rousi kertoo, että nuoren tilanne oli näköalaton koulunkäynnin osalta.

– Valvottiin öitä ja pelattiin pelejä. Pojalla ei oikein ollut käsitystä siitä, että mihin suuntaan lähdetään, miksi kouluja käydään ja minkä takia toisen asteen suuntaan on asetettava tavoitteita, Rousi kuvailee.

 

Heittäytyen kohti aikuisuutta

Turon vanhemmat olivat huolissaan tämän tulevaisuudesta ja tukivat pojan siirtymistä JOPO-luokalle viime syksynä. Joustavaa perusopetusta järjestetään yläkouluikäisille nuorille, ja opetuksessa hyödynnetään toiminnallista oppimisympäristöä sekä käytännön oppimista työelämäjaksoilla.

– Minulla ei ole minkäänlaista motivaatiota normaaliin koulunkäyntiin ja penkissä istumiseen. Tämä on tekemisen kautta opiskelua, nuori sanoo.

Opettaja tietää, että kodin sitoutuminen mukaan prosessiin on kaiken onnistumisen edellytys. Turon vanhemmat ovatkin olleet mukana alusta asti.

– Oli se sitten biologiset vanhemmat tai sijaishuoltajat, kodin ja vanhempien taustavaikutus on tosi tärkeää, jotta oppilas uskaltaa heittäytyä mukaan ja sitoutua joustavan perusopetuksen monimuoto-opiskeluun, Rousi kertoo.

Tammikuussa tilanne kärjistyi. Yhdessä huoltajien kanssa todettiin, että aika alkaa olla vähissä yhteishakua ja jatkosuunnitelmaa ajatellen.

– Sen jälkeen on tullut takaisin elämänilo, elämänhallinnan taidot ja vastuunotto, opettaja kertoo.

Rousin mukaan pojalta katosi stressi liiasta lukemisesta, ja hän koki saavansa heittäytyä tekemällä oppimiseen.

– Aluksi hänellä oli huoli, että pitää tehdä sekä kaikki tehtävät kirjoista että käydä töissä. Kun pystyy heittäytymään mukaan tekemisen prosessiin, niin oppilas alkaa ottaa vastuuta omasta tilanteestaan, asettaa itselleen opiskelutavoitteita. Tulee elämäniloa, harrastustoimintaa ja elämyksellistä tekemistä mukaan. Parhaimmillaan päästään flow-tilaan, opettaja kertoo.

Työjaksojen, tutustumiskäyntien ja kokonaisvaltaisen jopotoiminnan ansiosta jatkohaku kirkastui. Kevään yhteishakuun mennessä Neijosella oli jo melko selvillä kolme hakukohdetta.

– Todennäköisesti aloitan syksyllä Jyväskylässä ammattikoulussa logistiikka-linjalla, Neijonen suunnittelee.

Rousi on nähnyt, miten onnistumisen kokemukset jäntevöittävät nuorta, ja itsetunto kasvaa.

– Poikahan on ihan eri kaveri nyt kuin mitä oli syksyllä.

 

Opitaan luonnon helmassa

Pikku-Syötteen leirikoulussa Neijonen on oppinut mm. käytännön matematiikkaa, biologiaa ja maantietoa luonnon keskellä. Ryhmä on vieraillut myös Ranuan eläinpuistossa ja Syötteen Luontokeskuksessa.

– Tämä on meidän vakiopaikka, kolmas kerta tänä vuonna. Tämä on viimeinen leirikoulu tältä vuodelta, ja me oppilaat ollaan itse suunniteltu sitä. Tosi mukava ja hieno paikka, paljon tekemistä, Neijonen kuvailee.

Ennen Pikku-Syötteen leirikouluja Neijonen ei ollut käynyt tunturimaisemissa. Nyt hän on päässyt uusiin paikkoihin ja saanut uusia kokemuksia ja mahdollisuuksia. Tammikuun leirikoulussa nuoret pääsivät laskettelemaan.

– En ollut aiemmin lasketellut. Sain ihan kunnon opetusta, ja se onnistui sen jälkeen ihan hyvin.

Rousin mukaan säännöllisesti toistuvat ja jatkuvat leirikoulut ovatkin JOPO-toiminnan keskiössä.

– Näillä intensiivisillä ja kokonaisvaltaisilla jaksoilla nuorta tuetaan itsenäistymään ja siten ottamaan vastuuta omasta toimijuudesta, omasta elämästä. Pikku-Syöte on tarjonnut tulokselliset puitteet tälle Seutu-JOPOn ”saattaen vaihdettavalle” itsenäistymiskasvatukselle jo vuosia, opettaja kiittelee.

Pikku-Syötteellä nuoria herätellään ottamaan vastuuta omasta elämästä ja arjen asioista. Vastuunanto on myös osoitus luottamuksesta, jota osoitetaan kaikille lähtökohdista riippumatta.

– Kyllä esimerkiksi vastuuta oppii paljon, kun asutaan omissa huoneissa. Ei tarvitse opettajan vieressä katsoa, että osaako käyttäytyä, nuori miettii.

Nuorille vertaisryhmä on tärkeä, ja yhdessä toimiminen luonteva tapa lähentyä toisia.

– Teini-ikäisille tarvitaan kuitenkin usein sysäys yhdessä puuhailuun. Leirikoulussa vahvistuneet ihmissuhteet kantavat koko vuoden, kertoo Pikku-Syötteen nuorisotyön päällikkö Kaisu Tuohiluoto.

Ryhmän tuki ja muut oppilaat ovat olleet merkittävässä roolissa myös Neijosen itseluottamuksen kasvamisessa.

– Tosi hyvin kaikki tuntee toisensa ja ehdottomasti myös oppilaat tukevat ja auttavat toisiaan. Tämä ryhmä on toiminut meillä hyvin, Neijonen kehuu.

 



Kokemuksellista kehittymistä Pikku-Syötteellä

  • YK:n yleiskokouksessa vuonna 2014 julistettiin 15. heinäkuuta nuorten osaamisen päiväksi. Tavoitteena on nostaa esiin ammattitaidon ja osaamisen merkitys nuorten työllistymisen lisäämisessä.
  • Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan nuorten työttömyysaste on kolme kertaa suurempi kuin aikuisten. Nuorisotyöttömyys on suuri huolenaihe sekä teollisuusmaissa että kehitysmaissa.
  • Pikku-Syöte on Pudasjärven tunturialueella sijaitseva nuoriso- ja vapaa-ajankeskus sekä yhteiskunnallinen yritys, jonka toiminnan tuotot ohjautuvat nuorisotoiminnan hyväksi.
  • Se on yksi Suomen yhdeksästä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämistä nuorisokeskuksista, joiden tehtävänä on tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä.
  • Leirikouluja ja muuta nuorisotoimintaa on järjestetty Pikku-Syötteellä jo yli 20 vuotta.
  • Pikku-Syötteen omistaa Vuolle Setlementti ry, joka on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys.