fbpx

Unelmana auttaa muita omalla työllään


Vuolteen vapaaehtoistoiminnoissa on mukana jo yli 350 vapaaehtoista ja he ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa yhdistyksen toiminnassa. Poikien Talolla jo vuosia vapaaehtoisena toiminut Jani kertoo, miten hän päätyi mukaan toimintaan ja kuinka vapaaehtoisuus on tuonut lisäarvoa hänen elämäänsä.

Oulun yliopistollisen sairaalan leikkaussaleissa pitää kiirettä. Sairaalafyysikko Jani Katisko, 47, on kuitenkin saanut varattua hetken aikaa keskustellakseen vapaaehtoisen roolistaan Vuolteen Poikien Talolla.

– Mietin kauan, että olisi kiva tehdä vapaaehtoistyötä.  Mielessäni oli kytenyt ajatus erityisesti poikien aseman ja roolin edesauttamisesta. Kun näin ilmoituksen lehdessä, että juuri perustettuun Poikien Taloon haettiin vapaaehtoisia, päätin naisystäväni tukemana hakeutua mukaan, hän kuvailee.

Jani on Suomen ensimmäinen sairaalafyysikko kirurgian ja etenkin neuro- eli aivokirurgian alalla. Hän tutkii ja kehittää kirurgisia menetelmiä ja teknologioita paremmiksi sekä täsmällisemmiksi jo 25 vuoden kokemuksella. Jani on myös kouluttanut muita sairaaloita ympäri Suomea. Ammattiinsa hän päätyi monien sattumien kautta, jotka juontavat juurensa lapsena alkaneeseen vaikeaan migreeniin.

– Minusta piti tulla jalkapallonpelaaja, kuten varmasti monesta muustakin pikkupojasta. 10-vuotiaana erään turnauksen aikana sain ensimmäisen ison migreenikohtaukseni. Voimakkaan päänsäryn lisäksi näköni sumeni. Migreenin taustalla oli syy, joka vaati aivoleikkausta. Jalkapallon pelaaminen loppui pian leikkauksen jälkeen, Jani muistelee.

Omaan leikkaukseensa liittyneiden haasteiden vuoksi Jani päätti, että hän haluaa aikuisena olla parantamassa kirurgisia menetelmiä auttaakseen muita apua tarvitsevia.

– Ajattelin, että sairaala voisi olla hyvä paikka tehdä hyviä asioita, hän selittää.

Jani kertoo, että on lapsesta asti haaveillut mahdottomaltakin tuntuvista asioita ja jotenkin ajautunut pikkuhiljaa omia unelmiansa kohti. Halu tehdä hyvää ja merkityksellistä työtä on kulkenut mukana lapsesta asti.

 

Sosiaalisista tilanteista vetäytymiseen löytyi tekosyitä

Jani kertoo olleensa lapsena ja nuorena ujo sekä vetäytyvä poika.

– Perheessäni ja kasvutarinassani oli myös haasteita, joten polkuni olisi voinut viedä ihan eri suuntaan. Sosiaalisista tilanteista vetäytymiseeni löytyi kyllä tekosyitä ja olisin helposti voinut syrjäytyä, hän pohtii.

Me-säätiön vuonna 2018 teettämän arvion mukaan Suomessa on syrjäytyneitä nuoria lähes 66 000. Näiden 15–29-vuotiaiden nuorten on todettu jääneen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Syrjäytymistä pidetään terminä kuitenkin ongelmallisena, sillä se koetaan usein leimaavaksi ja ihmisiä heidän ulkopuoleltaan määritteleväksi. Syrjäytyminen on usein pitkä prosessi ja monitahoinen ongelma. Syrjäytyneeksi ei synnytä tai syrjäytyneenä ei pysytä koko elinaikaa. Se kuitenkin tiedetään, että lapsuuden perhe- ja elinolosuhteet voivat olla merkittäviä riskitekijöitä lasten ja nuorten syrjäytymiskehitykselle ja syrjään jäämiselle aikuisuudessa.

Janin ujouden vuoksi ihmisten kanssa oleminen tuntui hänestä vaikealta. Hän kehitti oman keinon, miten olla ihmisten keskellä ilman, ettei tarvinnut puhua kenellekään.

– Istuin johonkin vain seurailemaan ohikulkevia ihmisiä. Mietiskelin, että mitähän tuokin ihminen puuhaa ja minkälainen hän on. Se oli tosi mielenkiintoista ja auttoi minua saamaan perspektiiviä asioihin. Ymmärsin, miten me kaikki olemme lopulta erilaisia ja eri lähtökohdista.

Jani pohtii, että monella syrjäytyneellä tai syrjäytymisvaarassa olevalla nuorella saattaa olla ajatus, että muut ihmiset olisivat jotenkin parempia tavalla tai toisella. Näinhän se ei tietenkään ole.

– Olisi olennaista, että varsinkin nuoret ymmärtäisivät meillä kaikilla olevan omat taustamme ja murheemme, mutta myös yksilölliset mahdollisuutemme, hän korostaa.

Yhteiskunnallisesti ajateltuna Jani uskoo, että arjessa jokaisella meistä on mahdollisuus huomioida hiljainen ja vetäytyvä nuori. Vapaaehtoistyössään Jani kertoo havainneensa nuorten monesti kokevan, että kukaan ei huomaa heitä. Edes pieni tunne huomatuksi tulemisesta on hänen mukaansa äärimmäisen tärkeää.

– Se, että edes yksi aikuinen tervehtii voi saada aikaan voimaannuttavan tunteen, että ”Hei, tuo huomasi minut”, hän kuvailee.

 

Välillä voidaan olla ihan hiljaakin

Vuolteen Poikien Talo on Oulun keskustassa sijaitseva turvallinen paikka, jonne jokainen 12 – 29-vuotias poika ja nuori mies on tervetullut. Poikien Talo on syrjinnästä ja kiusaamisesta vapaa alue, jonne voi tulla esimerkiksi henkilökohtaisen tutustumiskäynnin kautta.

Poikien Talo toteuttaa monenlaista yksilö-, ryhmä- ja yhteisötoimintaa.  Talon varsinaiset työntekijät jalkautuvat myös kohderyhmän pariin talon ulkopuolelle sekä antavat muun muassa henkilökohtaista seksuaalineuvontaa.

Jani kertoo aluksi miettineensä, miten hänen aikansa riittää vapaaehtoistyöhön ja osaako hän tehdä tämän kaltaista vapaaehtoistyötä, ettei vaan tekisi mitään väärin. Käytäntö kuitenkin osoitti pelot turhiksi. Hän on ollut mukana Poikien Talon olohuonetoiminnassa alusta saakka. Olohuonetoiminnassa pelataan muun muassa erilaisia kortti-, lauta- ja konsolipelejä. Yhä enemmän poikien kanssa vain keskustellaan.

Poikien Talo, Vuolle Setlementti, Oulu, nuorisotyö, vapaaehtoinen

– Jotkut ovat ihmetelleet, että miten sinä nuorten sielunmaisemasta mitään tiedät, kun sinulla ei ole edes omia lapsia. Silloin muistutan heitä siitä, että kaikilla meillä on siitä kokemusta. Olemmehan itsekin olleet lapsia ja nuoria. Uskon myös, että minun on helpompi ymmärtää näitä nuoria, kun olen itse ollut samankaltaisessa tilanteessa, hän toteaa.

Jani kertoo, että hänen roolinsa Poikien Talolla on olla aikuisena poikien keskellä ja tarjota kuuntelevaa korvaa, mikäli joku sitä tarvitsee. Pelien lomassa on monesti helpompi saada keskusteluyhteys poikiin, mutta välillä voidaan olla yhdessä ihan hiljaakin. Hän on pyrkinyt omalla esimerkillään tuomaan toimintaan rehtiä olemista. Esimerkiksi pelissä koetun häviön jälkeen on reilua mennä onnittelemaan voittajaa, että ”hei, hyvä peli”.

– Tuossa iässä voittaminen on kuitenkin monille tärkeä juttu, hän selittää.

Eräänä päivänä Talolla ollessaan Jani huomasi, että pojat halasivat ja onnittelivat toisiaan spontaanisti pelin jälkeen.

– Läheisyys on monelle näistä nuorista ongelmallista, joten tuntui tosi hienolta huomata tämä muutos.

 

Vapaaehtoistoiminnalla hyvää mieltä itselle ja muille

Jani pitää Poikien Talon toimintaa todella tärkeänä ja kokee, että yhteiskunnan pitäisi ylläpitää tämän kaltaista toimintaa jatkossakin. Hän pyrkii kertomaan ja kehumaan Talon toimintaa sopivissa tilaisuuksissa kaupungin päättäjille ja poliitikoille aina kuin mahdollista. Hänen mukaansa tukitoimintojen ei aina tarvitse olla välttämättä terapiaa, vaan pelkästään se, että tulee kuulluksi riittää.

– Se on niin konkreettista, kun näkee suoraan, minkälainen vaikutus toiminnalla on nuoriin. Hiljaisista tai vetäytyvistä pojista tulee puhuvia ja itse kontaktia hakevia. Talon toiminnan avulla monelle pojalle on annettu mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi sekä rohkeutta elämään, hän kuvailee.

Poikien Talon vapaaehtoistyön lisäksi Vuolle Setlementiltä löytyy paljon muutakin vapaaehtoistoimintaa, kertaluontoisista tehtävistä pidempää sitoutumista ja kouluttautumista vaativiin tehtäviin. Vuolteen vapaaehtoistoiminnoissa on mukana jo yli 350 vapaaehtoista ja he ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa Vuolteen toiminnassa. Lisää innokkaita mahtuu silti aina mukaan. Muun muassa Vuolteen senioritoimintaan, monikulttuurisuustyöhön, väkivaltatyöhön sekä sovittelutoimintaan haetaan jatkuvasti lisää vapaaehtoisia. Vuolle järjestää vapaaehtoisilleen kattavan perehdytyksen ja koulutuksen tehtäviin sekä tarjoaa heille vertaistukea ja virkistystoimintaa.

– Itselläni fiilis Poikien Talolta lähtiessä on aina rentoutunut ja mukava. Nyt, kun tarkemmin asiaa mietin, uskon tämän olevan itsellenikin eräänlainen oppimiskokemus, Jani pohtii.

Vuolle hallinnoi myös Vapaaehtoistoiminnan verkosto VARESta. Verkostoon kuuluu erilaisia yhdistyksiä, Oulun kaupunki sekä seurakunta. VARES järjestää säännöllisesti infoja ja peruskursseja, joissa osallistujat saavat kattavan tiedon millaista vapaaehtoistoimintaa on laajemmin sosiaali- ja terveysalalla tarjolla ja mistä avoimia tehtäviä löytyy. Kurssilla vierailee sekä vapaaehtoisia eri tehtävistä, että vapaaehtoistoimintaa järjestäviä tahoja. Peruskurssit ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.

– Voin vain rohkaista ottamaan ensimmäisen askeleen kohti vapaaehtoistyötä. Ei kannata miettiä, että pitääkö osata olla jotenkin oikein. Olennainen pointti on luonnollinen oleminen ja läsnäolo, Jani neuvoo muita vapaaehtoiseksi haluavia.



Lue lisää Vuolteen vapaaehtoistoiminnasta
ja lähde mukaan!

 

Vuolteen vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoistoiminnan verkosto VARES

 

Vuolle Setlementti - Kasvutarinoita jo 75 vuotta