fbpx

Opiskelen, jotta voin auttaa hädässä olevia


Vuonna 2015 koko Eurooppaa ravisutti ennennäkemätön pakolaiskriisi, jonka johdosta Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Yksi Suomeen ja Ouluun saapuneista turvapaikanhakijoista oli Somalian sisällissotaa paennut, Mogadishusta kotoisin oleva Shukri, 23.

Afrikan sarvessa sijaitseva Somalia on yksi maailman köyhimmistä sekä turvattomimmista paikoista elää. Maata repinyt sisällissota on jatkunut taukoamatta vuodesta 1991 lähtien. Pitkään vaivanneet luonnonkatastrofit, kuivuus sekä jatkuvat konfliktit eri klaanien välillä ovat vieneet maan vaikeaan humanitaariseen kriisiin. Vuonna 2011 Somaliaan puhkesi nälänhätä, jossa kuoli parin vuoden aikana yli 260 000 ihmistä. Vaikka vuoden 2011 jälkeen tilanne on parantunut, maa on edelleen nälänhädän partaalla. Viime vuonna Somaliassa humanitaarista apua vailla oli vielä 5,4 miljoonaa ihmistä.

Surusilmäinen, mutta sisäistä vahvuutta huokuva nuori nainen muistelee kotimaansa tilannetta sekä syitä, jotka pakottivat hänet lopulta pakenemaan Eurooppaan.Vuolle Setlementti, Vuolteen opisto

– Elämä oli kaoottista. Puolet perheestäni kuoli pommituksissa ja nuorin siskoni pakeni Keniaan, jossa elää nyt asunnottomana. Pelkään koko ajan hänen kohtalonsa puolesta. Myös äitini menehtyi hiljattain, joten minulla ei ole enää ketään Somaliassa, Shukri sanoo ja painaa katseensa alas.

Vaikka nuori nainen on kokenut kovia, on hänellä silti toivoa paremmasta. Kaksi vanhempaa veljeä pääsivät Suomeen turvaan jo vähän aiemmin. Veljiltään hän kuuli Suomesta ja siitä, että täällä voisi elää turvallista elämää. Suomeen Shukri päätyi lopulta Somaliassa toimineen avustusjärjestön avulla. Suomeen saapuessaan hän vietti noin vuoden vastaanottokeskuksissa Oulussa ja Muhoksella, mutta pääsi lopulta asumaan toisen veljensä ja tämän perheen luokse.

– Olen ylpeä veljestäni, sillä hän on yritteliäs ja saanut elämänsä täällä kuntoon. Hänellä on täällä perhe ja hän toimii taksi-yrittäjänä, Shukri kertoo.

 

Ilman Vuolletta en olisi oppinut mitään

Elämä Suomessa oli aluksi kielitaidottomalle Shukrille vaikeaa ja hän kertoo kokeneensa ulkopuolisuutta vieraassa kulttuurissa. Ajan kanssa hän on kuitenkin tottunut Suomeen, suomalaisiin ja pohjoisen ilmastoon.

– Oulu on tosi hyvä paikka asua, vaikka ilmasto onkin täysin erilainen. Elämä täällä on rauhallista ja turvallista, minkä vuoksi toivon voivani rakentaa elämäni tänne.

Shukri aloitti opiskelemalla suomea aluksi maahanmuuttajille suunnatulla kielitaitokurssilla, mutta koki ettei saanut opinnoista oikein kiinni. Kun hän kuuli Vuolteen opiston aikuisten perusopetuksesta, halusi hän kokeilla kouluun pääsyä. Pääsykoe meni hyvin ja hän pääsi jo ensimmäisellä kerralla sisään kouluun. Nyt, Shukri kommunikoi suomeksi jo lähes sujuvasti.

– Ilman tätä koulua en olisi oppinut mitään. Täällä on aivan ihanat opettajat ja aina saa apua, kun sitä pyytää ja vaikeampia tehtäviä voi tehdä yhdessä muiden kanssa esim. läksyparkissa, hän kuvailee.kasvutarina, Vuolle Setlementti, maahanmuuttaja, Oulu

Vuolteen opiston aikuisten perusopetus on tarkoitettu oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulua tai vastaavia opintoja kotimaassaan. Opinnot koostuvat alku- ja päättövaiheen opinnoista, jotka pitävät sisällään suomen kielen ja kirjallisuuden lisäksi muun muassa englannin, matematiikan, ympäristö- ja luonnontiedon, yhteiskuntatieteiden ja kulttuurintuntemuksen, terveystiedon sekä työelämätaitojen kursseja.

Aikaisemmista opinnoista riippuen perusopetus kestää noin 1-4 vuotta. Päättövaiheen opintojen jälkeen opiskelija saa peruskoulun päättötodistuksen sekä jatko-opintokelpoisuuden toiselle asteelle. Shukri on jo opintojensa loppupuolella. Alkuvaiheen opinnot on suoritettu ja päättövaiheen opinnot loppuvat joulukuussa. Shukri on todella motivoitunut ja vastuuntuntoinen opiskelija. Hän on menestynyt opinnoissaan hyvin, ja sai keväällä opiskelijastipendinkin.

– Shukri ymmärtää jatkuvan opiskelun merkityksen ja käy säännöllisesti esimerkiksi läksyparkissa ja läksykerhossa. Peruskoulussa opiskelun lisäksi hän on ollut ihailtavan aktiivisesti mukana myös Vuolteen muissa toiminnoissa. Shukri tietää mitä haluaa, hänellä on selkeä suunta ja hän tulee aivan varmasti etenemään elämässään pitkälle, vastuuopettaja Outi-Maria Kultalahti kuvailee oppilastaan.


Unelmana lastenlääkärin ammatti

Shukrin arki muodostuu pääsääntöisesti koulunkäynnistä. Koulun jälkeen hän suuntaa usein kuntosalille, tekee läksyjä ja kirjoittaa päiväkirjaa, jota on käytettyVuolteen opisto, Vuolle Setlementti, Oulu myös aikuisten perusopetuksen yhtenä oppimismenetelmänä. Shukri kertoo, että samalla kun hän oppii suomea paremmin, auttaa päiväkirjan kirjoittaminen häntä myös menneisyyden asioiden käsittelyssä.

– Minua helpottaa, kun saan kaikki vaikeat asiat paperille pois mielestäni.

Shukri käy maanantaisin myös Vuolteen naisten ryhmässä, jonka kautta hän on tutustunut uusiin ystäviin ympäri maailmaa. Ryhmässä muun muassa kokataan tai leivotaan yhdessä, pelataan korttia tai vain jutellaan.

Shukri toivoo voivansa jäädä Suomeen ja opiskella itselleen ammatin. Hän uskoo, että Vuolteelta saatava virallinen peruskoulun päättötodistus auttaa häntä etenemään suunnitelmissa. Ainoa asia, mikä varjostaa opintojen etenemistä on oleskeluluvan puuttuminen. Lupaprosessi on kestänyt jo kauan ja tulevaisuus on tältä osin vielä hyvin epävarma. Vaikka halua opiskelemiseen olisi, ilman oleskelulupaa ei ole mahdollista hakeutua ammatilliseen koulutukseen.

– Välillä tämä on stressaavaa, koska minun on vaikea täysin kotiutua, suunnitella tulevaisuuttani tai hakeutua kouluun tai töihin ilman oleskelulupaa.

Shukrin lempiaineita koulussa ovat englanti, kemia ja biologia, jotka antavat vihjettä siitä, mihin naisen tulevaisuuden haaveet tähtäävät. Vaikka tulevaisuus näyttää vielä epävarmalta, on Shukrilla selkeät suunnitelmat uransa suhteen. Mikäli oleskelulupa myönnetään, hän aikoo hakeutua ensi töikseen lähihoitajakoulutukseen.

– Sen jälkeen opiskelen sairaanhoitajaksi ja lopulta lastenlääkäriksi, jos kaikki menee hyvin, hän kertoo silmät kirkkaina.

Kysyttäessä, miksi juuri lääkäriksi, hän kertoo haluavansa auttaa erityisesti sota- ja kriisialueiden ihmisiä. Esimerkiksi työ avustusjärjestössä olisi hänen jos van voisin, haluaisin auttaa koko maailmaamielestään hyvä tapa auttaa vaikkapa oman kotimaansa ihmisiä ja erityisesti lapsia.

– Jos vaan voisin, haluaisin auttaa koko maailmaa, hän toteaa.

Ennakkoluulojen murtaminen ja naisten oikeudet lähellä sydäntä

Rohkea nuori nainen haluaa myös herättää keskustelua muun muassa kotimaansa kulttuurillisista perinteistä, joihin hän toivoo muutosta. Erityisesti hän kertoo vastustavansa pakkoavioliittoja sekä naisten silpomista, joka ei ole Somaliassa rikos, vaan vuosisatainen perinne. Hän uskoo, että puhumalla avoimesti näistä asioista tietoisuus kasvaa ja asenteet vanhoja perinteitä kohtaan vihdoin muuttuisivat.

– Toivon, että tulevaisuudessa kaikilla naisilla olisi oikeus valita aviokumppaninsa, ja ettei nuoria tyttöjä enää ympärileikattaisi, hän toteaa jämäkästi.

Oman tulevaisuutensa osalta hän toteaa, ettei hänellä ole kiire naimisiin, vaan hän haluaa ensin opiskella itselleen ammatin. Vasta tämän jälkeen hän voisi ajatella naimisiin menoa ja lapsia. Nuori nainen kokee opiskelujensa hyödyttävän myös omaa tulevaa jälkipolveaan.

– Kotimaassani moni äiti ei pysty oman heikon koulutuksensa vuoksi auttamaan omia lapsiaan koulunkäynnissä. Haluan opiskella myös siksi, että voin tulevaisuudessa tarjota lapsilleni tarvittaessa apua ja tukea heidän opinnossaan, hän kuvailee.

Shukrin opettaja Outi-Maria uskoo, että Shukrin vahva kulttuurinen itsetunto ja tiettyjen perinteiden kunnioittaminen kulkevat sujuvasti käsikädessä hänen ennakkoluuttomuutensa ja rohkeutensa kanssa. Shukrissa hän kertoo arvostavansa nimenomaan nuoren naisen erityistä karismaa – vahvuutta ja pehmeyttä, ylpeyttä ja nöyryyttä samassa paketissa.

– Nuori maahanmuuttajasukupolvi ja erityisesti Shukrin kaltaiset nuoret naiset ovat mielestäni avainasemassa suomalaisessa yhteiskunnassa. He ovat tienraivaajia, kulttuurien välisiä linkkejä, asenteiden muuttajia ja ennakkoluulojen murtajia, hän toteaa.