Jaana Syrjänen tunnistaa perin pohjin ne asiat, jotka saavat hänet tekemään Vuolle Setlementin sovittelupalvelussa vapaaehtoisen sovittelijan työtä päivätyönsä ohella.
– Antoisinta ja parasta on se, kun on tekemisessä ihmisten kanssa ja näkee, että he saavat avun asialleen. Ihmiset ovat saattaneet tulla sovitteluun aluksi kärttyisinä ja riidanhaluisina, mutta lähes poikkeuksetta lähtevät pois selkeästi vapautuneempina, lyövät kättä päälle, pyytävät ja saavat anteeksi.
Lakisääteinen sovittelupalvelu sopii monenlaisiin rikos- ja riita-asioihin, joissa on vähintään kaksi osapuolta. Sovittelu on asianosaisille maksuton, luottamuksellinen ja vapaaehtoinen palvelu, joka tarjoaa osapuolille mahdollisuuden toistensa kohtaamiseen ja mahdollisten vahinkojen korvaamiseen.
Syrjänen haluaa olla konkreettisesti avuksi ihmisille ja näkee sovittelun myös yhteiskunnallisena asiana.
– Varsinkin, kun on kyse nuorista, niin voidaan ehkäistä rikoskierteitä. Nuoret ovat huomanneet, että ihan eri tavalla joutuvat vastaamaan teoistaan.
Sovittelutoiminnan avulla säästetään myös yhteiskunnan kuluja, kun tapauksia ei tarvitse hoitaa oikeusteitse raskaan prosessin läpi. Sovittelu on Syrjäsen mukaan hienovarainen tapa käsitellä rikos- ja riitatilanteita, ja sen 
avulla uhri ja tekijä eivät joudu kohtuuttomiin seuraamuksiin.
– Kenelle tahansa voi tapahtua jotakin, mutta sovittelun avulla ei tule merkityksi tai leimatuksi siitä. Ei pelkästään tekijälle, vaan myös uhrille on helpottava asia huomata, että tekijä on tavallinen ihminen, joka ei ehkä ole tarkoittanut mitään pahaa. Monesti se on uhrille parempi kokemus kuin kylmäpäinen käräjäistunto, jossa ei paljon tunteita käsitellä.
Sovittelijaksi sattuman kautta
Päivätyössään Syrjänen toimii laatuinsinöörinä Scanfil Oyj:ssä, jossa hän on työskennellyt jo yli kaksikymmentä vuotta. Hän on tehnyt työuransa aikana monenlaisia töitä ja kouluttautunut vuosien varrella työpaikallaan uusiin tehtäviin.
Sovittelijana hän aloitti vuonna 2007, jolloin ensimmäinen sovittelukoulutus järjestettiin Ylivieskassa. Kimmokkeen sovitteluun laukaisi tilanne, jossa hän joutui tahtomattaan sovittelijan rooliin.
– Nuori henkilö oli humalassa töppäillyt. Minä olin hänen mukanaan kohtaamassa vastapuolta, olin tukihenkilönä tälle nuorelle henkilölle. Pian sen jälkeen alkoi sovittelutoiminta, näin koulutusilmoituksen ja ajattelin, että tuohon täytyy hakeutua.
Sovittelutapauksia tulee eteen kuukausittain, ja koulutuksia sekä seminaarejakin järjestetään säännöllisesti.
Tunteita ja juurisyitä
Nykyisin sovitellaan yhä enemmän virtuaalimaailmassa tapahtuvia rikoksia ja riitoja. Internet ja sosiaalinen media ovat otollinen ympäristö etenkin nuorille, jotka eivät aina näe tekojensa seurauksia.
Syrjänen muistaa hyvin erään somemaailmaan liittyvän tapauksen, jossa nuoret tulivat sovitteluun vanhempiensa kanssa.
– Se oli hyvin traaginen tilanne, kun henkilöt kohtasivat toisensa. Miten nuoren ihmisen elämä oli pirstaleina! Uhrinkin ajatukset toisesta muuttuivat, kun hän huomasi, miten epävarma toinen ihminen oli itsestään. Tekijä huomasi, että myös uhri oli tavallinen ihminen omine epävarmuuksineen. Se päättyi sopuun.
Syrjänen oli itse erityisen vaikuttunut nuorten avoimuudesta ja kyvystä käsitellä rohkeasti kipeitäkin asioita ja ongelmiaan ventovieraiden edessä. Nuoret keskustelivat pitkään ja käsittelivät asiansa.
– Molemmille vaikea juttu. Uhri ei aluksi pystynyt sanomaan, mitä toinen aiheutti ja miten haluaisi, että asia sovitaan.
Sovittelussa myös vanhempia ohjattiin ja kerrottiin, mitä mahdollisuuksia on saada apua tilanteeseen. Syrjäsen 
mukaan tekijän tilanteeseen päästiin tarttumaan niin, että tämän elämä sai kenties uuden suunnan.
– Siinä sovittelussa itkettiin ja naurettiin, ja se kosketti omiakin tunteita. Kyllä se itketti vähän itseäkin, kun kuuli, miten he keskustelivat asiasta, ja että siitä saatiin hyvä sopimus aikaiseksi. Kun tekijä pyysi anteeksi, ja toinen selkeästi antoi anteeksi.
Sovittelussa käy ilmi usein yllättäviä asioita, jotka ovat perimmäisiä syitä toivottomaltakin tuntuvaan, pitkittyneeseen riitaan. Tällaiset taustatiedot eivät välttämättä tule esimerkiksi käräjillä esiin.
– Kun ihmiset pääsevät sanomaan juurisyyn sille asialle, taustalta löytyy tunteita ja tapahtumia, joita toinen ei ole tullut ajatelleeksikaan. Molemmille tulee selväksi se, että tämän teon taustalla olikin tämmöinen. Väkivaltatapauksia, joissa tekijälle käy ilmi, miltä siitä toisesta tuntuu, ja kuinka hän on pelännyt. Ihmisten ääni tulee aina niin hyvin esiin, vaikka kaikki eivät aina olekaan niin puheliaita.
