Luokanopettajaksi tähtäävän Oton välivuodesta tuli tehokas opiskeluvuosi, kun Vuolteen opiston kasvatustieteen ja erityispedagogiikan opinnot tempaisivat mielenkiinnollaan mukaansa. Ryhmämuotoisesta opiskelusta sai tarvittavaa tukea ja itsenäiset opinnot mahdollistivat hyvin myös työt ja vapaa-ajan.
Syksyllä 2020 Otto asteli Jyväskylän avoimen yliopiston yhteistyöoppilaitokseen, Vuolteen opistoon, päättäväisin mielin. Suunnitelmissa oli hyödyntää välivuosi opiskellen ja töitä tehden. ”Kaveri oli muutama vuosi aiemmin opiskellut avoimen yliopiston opintoja Vuolteen opistossa. Hän kertoi, että avoimessa yliopistossa opiskelemalla voi kokeilla yliopisto-opintojen ja alan sopivuutta itselle. Siitä sitten innostuin.”
Oton ensisijaisena tavoitteena on lähitulevaisuudessa päästä kiinni luokanopettajan opintoihin. Hän ajatteli, että kasvatustieteen ja erityispedagogiikan opinnot valmentavat hyvin tuleviin opintoihin ja pääsykokeisiin. ”Opiskeluun tulee hyvä rutiini ja varmuus lukea englanninkielistäkin materiaalia.”
Oton suunnitelmista tuli totta ja syyskuussa alkoivat sekä kasvatustieteen että erityispedagogiikan perusopinnot. ”Minua kiinnosti nämä molemmat perusopintokokonaisuudet. Nämä myös pelaavat aika hyvin yhteen”.
Lukuvuoden lopulla opinnot alkavat olla loppusuoralla – molemmat perusopintokokonaisuudet on siis mahdollista suorittaa lukuvuoden aikana.
Luottamus omiin kykyihin vahvistui
Otto ei ollut aikaisemmin opiskellut avoimen yliopiston opintoja. Erityisesti ensimmäisen oppimistehtävän jälkeinen helpottunut olo on jäänyt mieleen: ”kyllähän mä osaan!” Luottamus omiin kykyihin vahvistui. Otto kertoo opiskelun olleen itsenäistä, vapaata ja välillä rankkaakin. ”Tässä kulkee käsi kädessä opiskelun vastuu ja vapaus.”
Myös englanninkielinen opiskelumateriaali on tullut tutuksi. Otto kertoo osaavansa hyvin englantia mutta tieteellisen tekstin lukeminen oli kuitenkin haasteellista, varsinkin aluksi: ”ensimmäisen artikkelin jälkeen kyllä jo helpotti, samat käsitteet toistuvat kuitenkin artikkelista toiseen” Samalla myös tieteellisen tekstin lukeminen sujuvoituu: ”ei enää takerru sellaisiin pieniin yksityiskohtiin joita ei ymmärrä, vaan keskittyy isoihin kokonaisuuksiin.”
Puolivälissä opintoja töissä oli sesonki ja tiukka talviflunssakin iski päälle. Siinä vaiheessa opinnot jäivätkin vähäksi aikaa taka-alalle. ”Myöhemmin piti sitten rehkiä vähän enemmän. Välillä myös toiset perusopinnot söivät enemmän aikaa toisilta opinnoilta. Sanoisin, ettei saa lannistua, vaikka jossakin vaiheessa ei pysy opintojen itselleen asettamassa aikataulussa kiinni.”
Otto pitää myös hyvänä sitä, että vuoteen on sisältynyt sekä työtä että opintoja ja vapaalle olemisellekin ja urheilulle on löytynyt aikaa, on tullut ikään kuin hyvä rytmi arkeen. ”Kun on ollut enemmän töitä, niin silloin olen opiskellut pikkuisen vähemmän ja sitten taas toisin päin. Vapaapäivinä olen saattanut käydä ulkojäillä aamuisin ja illat opiskella.”
Ryhmältä saa aina tukea tarvittaessa
Yhteistyöoppilaitoksessa opiskellaan ryhmämuotoisesti, jolloin itsenäisen opiskelun ohella myös muulta opiskeluryhmältä saa tukea ja apua. Otto kokee, että opiskelu on ollut mukavaa, kun on voinut jutella asioista tuttujen opiskelukavereiden kanssa. Ryhmältä on saanut tukea ja tsemppiä omiin opintoihin. Myös avun pyytäminen on tuntunut helpolta, kun sitä on voinut pyytää tutuilta ihmisiltä ja ryhmänohjaajalta.
Myös monipuoliset suoritustavat eri opintojaksoissa ovat tuntuneet hyviltä: ”se tuo kivaa vaihtelua opiskeluun”. Erityisen mukavana on jäänyt mieleen Kasvatustieteen opintojen ryhmätentti, jossa tehtiin yhdessä muistiinpanot: ”siitä saatiin koko ryhmä vitoset!”.
”Suosittelen opintoja kaikille joilla on vähänkään mietinnässä aloittaa näitä opintoja. Opiskelu avoimessa yliopistossa on myös hyvä tapa viettää välivuotta”. Opinnot tempaisevat hyvin mukaansa ja aikataulutkin järjestyvät kyllä, kun ne hyvin aikatauluttaa. ”Sitä ei tarvitse stressata”, Otto rohkaisee.
Lisää artikkeleita
