Eläkkeelle jääminen on iso elämänmuutos ja tuo mukanaan paljon muutakin kuin ansiotyön päättymisen. Eläkkeelle päästään tai joudutaan, sitä odotetaan tai pelätään. Oululainen Tuula kertoo, miten eläkkeelle siirtyminen sujui hänen kohdallaan.
Vanhuuseläkkeelle jää Suomessa vuosi vuodelta enemmän ihmisiä. Eläketurvakeskuksen mukaan viime vuonna vanhuuseläkkeelle jääneiden määrässä syntyi uusi ennätys, kun työeläkkeelle siirtyi 75 800 henkilöä, josta vanhuuseläkkeelle noin 56 800. Kaikista eläkkeensaajista 1 542 000 asui Suomessa ja 58 000 ulkomailla.
Työn loppumisen mukana muuttuu suuri osa sitä kokonaisuutta, mikä ehkä useiden vuosikymmenten ajan on muodostanut ihmisen elämänpiirin. Eläkkeelle siirtyminen herättää monia, ristiriitaisiakin tunteita. Jollekin kyse on innostavasta, toiselle uhkaavasta ja kolmannelle helpottavasta elämänmuutoksesta.
Oululainen Tuula Kaan-Toropainen, 69, tunnistaa kokemuksen kautta eläköitymisen haasteet. Hän kertoo valmistautuneensa elämänmuutokseensa huolella muun muassa pohtimalla, miten suhteuttaa omaa ajankäyttöään muuttuneeseen tilanteeseen sekä arkeansa alhaisempiin tuloihin.
– Kannattaa miettiä etukäteen, miten käytät ne ylimääräiset 10 tuntia päivässä ja miten tulet toimeen eläkerahojesi kanssa, Tuula neuvoo.
ETK:n arvion mukaan Suomessa asuvien eläkkeensaajien keskimääräinen työeläke on miehillä 1770 € ja naisilla 1345 € kuukaudessa. Näistä eläkkeistä vähennetään vielä verot. Kunnallisverotuksen eläketulo- ja perusvähennyksen vuoksi pienistä, alle 11 000 €/v, eläkkeistä ei kuitenkaan mene veroa lainkaan.
Kurssit ja kerhot pitävät mielen virkeänä
Lähes 40 vuotta Oulun kaupungilla toimistotyötehtävissä toiminut Tuula jäi itse eläkkeelle viisi vuotta sitten. Hän kertoo ajan kuluneen eläkkeellä hyvin, vaikka kiirettä ei enää olekaan. Vuolteen palvelut ovat tulleet Tuulalle tutuiksi vuosien saatossa. Hän on osallistunut muun muassa kansalaisopiston kieli- ja kädentaitokursseille. Pari vuotta sitten hän huomasi, että Vuolteen opistolla olisi tarjolla ikäihmisten porinapiirejä, ja päätti lähteä avoimin mielin mukaan toimintaan.
– Seniorikerhoissa on tarjolla kaikkea mukavaa, vapaamuotoista toimintaa. Saamme myös itse toivoa, mitä haluaisimme puuhata. Keskiviikkoisin meillä on tapana kokoontua Teron pubin kabinetissa, jonne omistaja keittää meille kahvit. Kerhon vetäjä Saara on myös ihan omaa luokkaansa, Tuula kuvailee.
Kaikille avoimet Vuolteen seniorikerhot kokoavat joka viikko satoja ikäihmisiä aktiiviseen toimintaan ja iloiseen yhdessäoloon eri puolilla Oulun kaupunkia. Seniorikerhojen sisältö muodostuu esimerkiksi yhdessäolosta, keskustelusta, musiikista ja kädentaidoista. Seniorikerholaiset tekevät myös retkiä osallistujia kiinnostaviin kohteisiin lähialueille. Vuolteen opiston järjestämää edullista seniorikerhotoimintaa tukee Oulun kaupunki. Tuulan mukaan Vuolteella parasta on monikulttuurinen ilmapiiri ja tarjonnan laaja kirjo.
– Olen yllättynyt, kuinka paljon erilaista toimintaa ja monipuolisia kursseja Vuolteella on tarjolla eri ikäisille ihmisille.
Kerhojen lisäksi Vuolteen opiston kurssitarjonnasta löytyy runsaasti ikäihmisille kohdennettua ja sopivaa toimintaa. Ikäihmisiä kiinnostavia kursseja ovat tyypillisesti olleet muun muassa liikunta, kielet sekä taito- ja taideaineet. Tuula kertoo seurailevansa aktiivisesti Opiston ohjelmaa ja etsii itselle sopivaa tekemistä.
– Joskus joku kaverikin saattaa vinkata hyvästä kurssista, että lähdetäänkö?
Tuula osallistui hiljattain myös aikuisten digikurssille yhdessä serkkunsa kanssa. Hän kehuu kurssia monipuoliseksi ja loistavaksi tavaksi opetella juuri niitä digiasioita, joita itse haluaa.
– Kurssilla kävimme läpi monenlaisia digitaitoja, kuten tekstin- ja kuvankäsittelyä sekä YouTuben perusteita. Jokainen sai opetella itselleen tarpeellisia juttuja opettajan sekä vapaaehtoisten avustamana, hän selittää.
Tuula kertoo, että heillä oli serkun kanssa ihan oma projekti; reportaasi mummon synnyin maisemista. Juttua varten Tuula kävi serkkujensa ja pikkuserkkujensa kanssa Suomussalmella dokumentoimassa paikkoja, joissa mummo oli nuorena kulkenut. Matkalla tutustuttiin muun muassa Raatteen tiehen sekä käytiin mummon siskon haudalla.
– Me kirjoitettiin reissusta juttu ja otettiin siihen kuvat. Digikurssilla sitten muokattiin tarina julkaisukelpoiseksi. Valmiin tuotoksen jaoimme omassa serkku-illassamme, hän kuvailee.
Rohkeasti pois neljän seinän sisältä
Eläköityminen on suuri muutos sekä taloudellisesti, henkisesti että sosiaalisestikin. Tutkimusten mukaan eläkkeelle siirtymisessä eniten huolta aiheuttaa raha ja terveys. Tuulan mukaan olisi järkevää valmistautua eläkkeelle jäämiseen nykyistä huolellisemmin ja varhaisemmassa vaiheessa, jotta muutos ei lamaannuttaisi ihmistä täysin.
– Tiedän ihmisiä, jotka eivät vuosienkaan päästä eläköitymisestään ole päässeet uuteen elämäänsä kiinni ja se on tosi surullista.
Hän kannustaakin eläköitymisen kynnyksellä olevia tutkimaan vaihtoehtojaan jo hyvissä ajoin. Itse hän kertoo saaneensa kerhojen ja kurssien kautta monia uusia ystäviä.
– Oulussa on paljon tekemistä senioreille, mutta vaatii ihmiseltä itseltään rohkeutta lähteä mukaan. Jos sinulla ei ole kaveria, kenen kanssa mennä, mene yksin. Kaikki ovat samassa tilanteessa, eikä siellä kukaan pure tai hauku, hän neuvoo.
Hän kehottaa myös keskustelemaan tuttujen kanssa, jotka ovat jo jääneet eläkkeelle. Muilta voi saada hyviä neuvoja tulevaan. Eläköitymiseen voi orientoitua jo viimeisinä työvuosinakin.
– Ennen eläköitymistä tein töissä kolmepäiväistä viikkoa. Totuttelin ikään kuin ajatukseen. Koin, että tämä oli hyvä ja pehmeä lasku töistä pois jäämiseen.
Tuula neuvoo pitämään myös omasta kunnosta huolta, sillä mitä tahansa haluaa tehdä, siihen tarvitaan ennen kaikkea hyvää fysiikkaa.
– Hyvä fyysinen kunto mahdollistaa sen, että pääset lähtemään kotoa ja tekemään mielekkäitä asioita. Kaupunki järjestää myös kuljetuksia eri kerhoihin, mikäli oma kunto ei sitä salli, joten lähde rohkeasti vaan pois neljän seinän sisältä.
Tuula pitää omasta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan huolta ulkoilemalla ja käymällä kuntosalilla kahdesti viikossa. Syksyisin hän käy marjassa ja talvisin hiihtää. Ulkomaille hän ei juurikaan matkustele, mutta tykkää tehdä esimerkiksi teatterireissuja lähikaupunkeihin. Hän on mukana myös Eläkeliiton lauluporukassa. Laulaminen pitää Tuulan mielen virkeänä ja on hyvin tärkeässä osassa hänen elämäänsä. Tätä iloa hän haluaa jakaa myös muille vapaaehtoistyön merkeissä.
– Lauluporukan kanssa käymme kuukausittain kolmessa eri vanhusten hoivakodissa laulattamassa ikäihmisiä, hän kertoo.
Parasta aikaa elämässäni
Alun totuttelun jälkeen eläkkeelle jääminen lisää yleensä tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Monet sanovat elävänsä elämänsä parasta aikaa, kun harrastuksille, vapaa-ajalle, perheelle ja ystäville on entistä enemmän aikaa. Osa rohkaistuu toteuttamaan haaveitaan tai kokeilemaan jotakin ihan uutta. Tuula kertoo nauttivansa ennen kaikkea eläkepäivien tuomasta kiireettömyydestä.
– Nautin hitaista aamuista, kun herätessäni voin lukea aamun lehden sängyssä. Lempipuuhaani on myös seurata pikkulintujen touhuja ikkunani takana olevan linnunpöntön ympärillä. Varsinkin syksyisin nautin vain siitä, kun saan rauhassa katsella kaunista luontoa ikkunasta, hän kuvailee.
Tuula on pitänyt itsensä aina liikkeellä ja touhunnut jos jotakin. Hän on ollut muun muassa jo vuosia mukana Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton toiminnassa.
– Minulla on aina ollut tekemistä myös työn ulkopuolella, joten en pudonnut tyhjän päälle, kun jäin eläkkeelle, hän selittää.
Tuula aikoo nauttia elämästään päivä kerrallaan ja elää hetkessä. Hän ei halua täyttää kalenteriaan liian täyteen erilaisia aktiviteetteja, vaan haluaa elämänsä olevan rauhallista ja joustavaa. Onnellisuus muodostuu arjen pienistä iloista, kuten perheen kanssa vietetystä ajasta ja lumen odottamisesta, että pääsee hiihtämään.
– Nautin elämästäni ja koen eläväni elämäni parasta aikaa, hän kuvailee hymyillen.
