Timeline test page

Suomeen setlementtityön siemenen toi merimiespappina setlementtityöhön Lontoossa 1905-1912 tutustunut Sigfried Sirenius. Suomeen palattuaan hän aloitti määrätietoisen työn setlementtitoiminnan aloittamiseksi maassamme. Työ palkittiin ja 17.12.1918 ensimmäinen setlementti, Teollisuusseutujen Evankelioimisseura perustettiin Helsinkiin, joka nykyisin tunnetaan nimellä Kalliolan setlementti.

Toisen maailmansodan päätyttyä Oulu, kuten muu Suomi, oli suurten muutosten edessä. Sodan jäljet, evakkojen paluu ja kotiseutujen jälleenrakennus loivat haasteita, joihin oli vastattava nopeasti. Kaupungin teollisuusyritykset kohtasivat erityisiä vaikeuksia, kuten työvoiman saatavuuden ja työntekijöiden jaksamisen.

Näihin tarpeisiin tarttuivat Oulun edistykselliset teollisuusjohtajat, jotka ymmärsivät, että pelkkä palkka ei riittänyt kohentamaan työntekijöiden hyvinvointia ja asenteita. Kauppaneuvos Runar Sandelin oli merkittävä aloitteentekijä, joka inspiroitui piispa Eelis Gulinin ajatuksista setlementtityön mahdollisuuksista. Gulin korosti, että ihmisiä tulisi kannustaa käyttämään vapaa-aikaansa itsensä kehittämiseen ja yhteisön hyväksi.

Sandelin kokosi Oulun teollisuusjohtajat yhteen, ja yhteistyössä tuomiorovasti Väinö Helteen kanssa he perustivat Oulun Teollisuuslaitosten Seurakuntahuolto -yhdistyksen 19. joulukuuta 1944. Yhdistykseen liittyivät Oulu Oy, Åström Oy, Toppila Oy, Oulun Villatehdas Oy, Merikoski Oy ja Merijal Oy.  Oulun Teollisuuslaitosten Seurakuntahuolto oli aikansa edelläkävijä, jonka perustamisen taustalla oli visio yhteisön rakentamisesta ja hyvinvoinnin edistämisestä sodan haavoittamassa kaupungissa.

Ensimmäiseksi setlementtityöntekijäksi valittiin pastori Antti Koukkari.

Vuonna 1945 alkanut valistus- ja opetustoiminta lähti vahvemmin käyntiin vuonna 1946. Valtionavun saannin edellytyksenä oli kuitenkin, että opistotoiminta erotetaan Seurankuntahuollon muusta toiminnasta. Saman vuoden joulukuussa perustettiin Oulun Kansalaisopiston Kannatusyhdistys ry ja jäseninä toimivat merkittävät oululaiset yritykset ja teollisuuslaitokset, jotka näkivät sivistyksen ja yhteisöllisyyden vahvistamisen avaimena parempaan tulevaisuuteen.

Perustamisen yhteydessä jäseniksi liittyivät mm. nykyjäsenet Hammarin Sähkö Oy, Oulun NMKY ja Osuusliike Arina. Kansalaisopistotoiminnan käynnistyttyä siitä muotoutui setlementtimme päätyömuoto, mitä se on edelleen. Kansalaisopiston ensimmäisinä toimintavuosina kielet olivat eniten opiskeltu oppiaine.

Vuonna 1953 opetusohjelmaan tuli mahdolliseksi suorittaa opistossa keskikoulu niille nuorille ja aikuisille, joilla opinnot olivat syystä tai toisesta jääneet kesken. Pian tämän jälkeen myös lukion oppimäärä tuli mahdolliseksi suorittaa kansalaisopistossa yhteistyössä Oulun Lyseon ja muiden oppilaitosten kanssa.

Maamme ensimmäiset kansalaisopistossa ryhmäopiskelulla ylioppilastutkintonsa suorittaneet yhdeksän henkeä kirjoittivat vuonna 1964 Oulun Kansalaisopistosta. 1960-luvun lopulla alkoi myös uudet ammattiin valmistavat kurssit, kuten farmakologia- ja ATK-ohjelmakurssit

Oulun kansalaisopistossa aloitettiin siivousalan kurssi, johon osallistui kolmisenkymmentä siivousalan ammattilaista Oulusta ja lähikunnista työnantajiensa lähettämänä. Kurssilaiset perehtyivät alan perusteisiin, uusimpiin välineisiin ja siivousnikseihin.

Merikosken Setlementin ja Oulun kaupungin yhteisesti palkkaama 23-vuotias Heikki Kukkonen aloitti nuorisokerhonohjaajana neljänä iltana viikossa.

”Yli 15-vuotiaille Tuira ei tarjoa kovinkaan paljoa. Uskon, että minä pystyn tekemään heidän hyväkseen paljon konkreettisiakin asioita”– Heikki Kukkonen

Oulun Setlementti ry:n posliinimaalauksen opettaja Taimi Leinonen suunnitteli ja toteutti Oulun Setlementin 40-vuotis- ja setlementtiliikkeen 100-vuotisjuhlan kunniaksi posliinilaattatunnuksen.

Vuonna 1999 Vuolle käynnisti Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukemana Kulttuurivälittäjä-koulutuksen, jonka tavoitteena oli tarjota maahanmuuttajille kulttuuritietoutta, esiintymisvalmiuksia sekä mahdollisuuksia solmia työelämäkontakteja. Koulutuksen avulla haluttiin tukea maahanmuuttajien kotoutumista ja hyödyntää heidän kulttuurista osaamistaan suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tämän hankkeen pohjalta syntyi ajatus pysyvämmästä toiminnasta maahanmuuttajille, ja näin sai alkunsa Vuolteen Ystävyystalo. Ystävyystalo järjesti kulttuurivälittäjäkoulutuksia ja ylläpiti kulttuurivälittäjärenkasta, josta koulut, päiväkodit ja muut organisaatiot saattoivat tilata kulttuurivälittäjiä esimerkiksi oppitunneille ja erilaisiin tilaisuuksiin.

Kulttuurivälittäjä oli koulutettu aikuinen maahanmuuttaja, joka toimi oman kulttuurinsa edustajana suomalaisissa yhteisöissä. Hän vieraili kouluissa, päiväkodeissa, yrityksissä ja erilaisissa tapahtumissa. Jokainen kulttuurivälittäjä toi kulttuuriaan esiin omalla persoonallisella tavallaan ja auttoi tuomaan vieraita kulttuureja lähemmäksi suomalaista arkea.

Kulttuurivälittäjätoiminnan tavoitteena oli edistää monimuotoisuutta kouluissa, työyhteisöissä ja arjessa sekä tukea suvaitsevaisen yhteiskunnan kehittymistä. Toiminta auttoi eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä kohtaamaan toisensa ja tuki maahanmuuttajien sijoittumista suomalaiseen työelämään.

Vuoteen 2012 mennessä kulttuurivälittäjätoiminta oli vakiintunut osaksi Ystävyystalon toimintaa ja osoittautunut merkittäväksi keinoksi rakentaa yhteisymmärrystä, lisätä osallisuutta ja vahvistaa yhteiskunnan kulttuurista rikkautta.

Tänä päivänä Ystävyystalon toiminta on osa laajempaa Ystävyyskeskusta, joka järjestää monipuolista ohjelmaa sekä maahanmuuttajille että kantasuomalaisille. Ystävyyskeskuksessa voit kohdata turvallisessa ja avoimessa ympäristössä ihmisiä eri kulttuureista, saada uusia ystäviä sekä oppia toimimaan ja vaikuttamaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Toiminnassa on vuosittain mukana lähes 5000 henkilöä.

Lue lisää: Ystävyyskeskus

Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta astui voimaan 1.1.2006, jolloin sovittelutoiminta alkoi Vuolle Setlementissä lakisääteisenä palveluna.

Sovittelu tarjoaa virallisen ja joustavamman tavan selvittää ja ratkaista rikosten ja riitojen aiheuttamia ristiriitoja oikeusprosessiin verrattuna. Se mahdollistaa osapuolten välisen kohtaamisen ja sopimisen vahinkojen korvaamisesta.

Oulun Seudun Setlementti ry vaihtoi nimensä Vuolle Setlementti ry:ksi. Uudella nimellä haluttiin juhlistaa yhdistyksen 70-vuotista taivalta. Nimi juontaa juurensa sanasta virta. Nimiuudistuksen myötä myös yhdistyksen logo muuttui ja brändi uudistettiin vastaamaan nykyajan vaatimuksia.

Rauhanjärjestö Sadankomitea palkitsi vuonna 2016 alkaneen, Vuolle Setlementin Radinet-hankkeen rauhanpalkinnolla tunnustuksena vaikuttavasta työstä väkivallattomuuden edistämiseksi.

Radinet-hankkeessa kehitettiin Exit-toimintamallia radikalisoituneille tai radikalisoitumisvaarassa oleville, tarjoten tukea väkivaltaisesta ääriajattelusta irtautumiseen. Sadankomitea on antanut rauhanpalkinnon vuosittain vuodesta 1978 alkaen.

Aiemmin sen ovat saaneet muun muassa Kyyjärven kunta, presidentti Tarja Halonen ja Suomen EAPPI-ohjelma. Työ väkivaltaisuuden ehkäisemiseksi jatkuu Vuolteella Pohjois-Suomen Aggredin muodossa myös tänä päivänä.

Vuolle Setlementti aloitti maaliskuussa 2020 LÄHIAPU- palvelun, jonka tarkoituksena oli tarjota pikaista apua koronatilanteen aiheuttamiin asiointiongelmiin erityisesti riskiryhmille.

Lähiapu-palvelun avulla haluttiin tarjota apua ikäihmisille, nuorille ja aikuisille, joilla ei ollut apua tarjolla omassa lähipiirissään. Kaiken kaikkiaan LÄHIAPU-palvelusta sai apua 132 oululaista. Autettujen asiakkaiden keski-ikä oli noin 75,5 vuotta ja kaikkia asiointeja tehtiin yhteensä 453 kappaletta. Todellisuudessa autettujen määrä oli isompi, sillä osa asiakkaista oli perheellisiä ja tilastoon laskettiin vain henkilöt, joihin olimme yhteydessä.

Lue juttu: https://www.munoulu.fi/ihmiset/oulu-apu-kokoaa-auttajia-yhteen-vuolle-kutsuu-vapaaehtoisia-mukaan/

Yhteisöllinen Vuolle-talo valmistui 2021 jouluna ja toiminta siirtyi Heinäpäähän vuoden 2022 alusta lukien. Vuolle Setlementin Heinäpään toimitilan budjetti oli noin kahdeksan miljoonaa euroa. Maksajana oli ilman tukia Vuolle Setlementti ry. Rakentajana toimi Lapti-rakennusliike ja arkkitehtinä Juha Paldanius.