80 vuotta oululaisten asialla

Ensimmäinen setlementti syntyi Itä-Lontoossa pastori Samuel Barnettin aloitteesta vuonna 1884. Se sai nimensä toiminnassa mukana olleen englantilaisen sosiaalityön uudistajan Arnold Toynbeen mukaan. Jo samana vuonna ylioppilaita asettui vakituisesti asumaan Itä-Lontoon setlementtiin, Toynbee Halliin.

Asukkaat hankkivat elantonsa omissa ammateissaan, mutta käyttivät vapaa-aikansa setlementtitoimintaan luennoitsijoina, kerhonohjaajina ja kaikenlaisen sosiaalityön tekijöinä. Alueen kouluttamattomia vähäosaisia sivistäen ja tukien he loivat perustaa erilaisille kasvutarinoille 1880 -luvun viiden miljoonan asukkaan suurkaupungissa Lontoossa.

Katso setlementtiliikkeen historiavideo

Suomeen setlementtityön siemenen toi merimiespappina setlementtityöhön Lontoossa 1905-1912 tutustunut Sigfried Sirenius. Suomeen palattuaan hän aloitti määrätietoisen työn setlementtitoiminnan aloittamiseksi maassamme. Työ palkittiin ja 17.12.1918 ensimmäinen setlementti, Teollisuusseutujen Evankelioimisseura perustettiin Helsinkiin, joka nykyisin tunnetaan nimellä Kalliolan setlementti.

Toisen maailmansodan päätyttyä Oulu, kuten muu Suomi, oli suurten muutosten edessä. Sodan jäljet, evakkojen paluu ja kotiseutujen jälleenrakennus loivat haasteita, joihin oli vastattava nopeasti. Kaupungin teollisuusyritykset kohtasivat erityisiä vaikeuksia, kuten työvoiman saatavuuden ja työntekijöiden jaksamisen.

Näihin tarpeisiin tarttuivat Oulun edistykselliset teollisuusjohtajat, jotka ymmärsivät, että pelkkä palkka ei riittänyt kohentamaan työntekijöiden hyvinvointia ja asenteita. Kauppaneuvos Runar Sandelin oli merkittävä aloitteentekijä, joka inspiroitui piispa Eelis Gulinin ajatuksista setlementtityön mahdollisuuksista. Gulin korosti, että ihmisiä tulisi kannustaa käyttämään vapaa-aikaansa itsensä kehittämiseen ja yhteisön hyväksi.

Sandelin kokosi Oulun teollisuusjohtajat yhteen, ja yhteistyössä tuomiorovasti Väinö Helteen kanssa he perustivat Oulun Teollisuuslaitosten Seurakuntahuolto -yhdistyksen 19. joulukuuta 1944. Yhdistykseen liittyivät Oulu Oy, Åström Oy, Toppila Oy, Oulun Villatehdas Oy, Merikoski Oy ja Merijal Oy.  Oulun Teollisuuslaitosten Seurakuntahuolto oli aikansa edelläkävijä, jonka perustamisen taustalla oli visio yhteisön rakentamisesta ja hyvinvoinnin edistämisestä sodan haavoittamassa kaupungissa.

Ensimmäiseksi setlementtityöntekijäksi valittiin pastori Antti Koukkari.

Vuonna 1945 alkanut valistus- ja opetustoiminta lähti vahvemmin käyntiin vuonna 1946. Valtionavun saannin edellytyksenä oli kuitenkin, että opistotoiminta erotetaan Seurankuntahuollon muusta toiminnasta. Saman vuoden joulukuussa perustettiin Oulun Kansalaisopiston Kannatusyhdistys ry ja jäseninä toimivat merkittävät oululaiset yritykset ja teollisuuslaitokset, jotka näkivät sivistyksen ja yhteisöllisyyden vahvistamisen avaimena parempaan tulevaisuuteen.

Perustamisen yhteydessä jäseniksi liittyivät mm. nykyjäsenet Hammarin Sähkö Oy, Oulun NMKY ja Osuusliike Arina. Kansalaisopistotoiminnan käynnistyttyä siitä muotoutui setlementtimme päätyömuoto, mitä se on edelleen. Kansalaisopiston ensimmäisinä toimintavuosina kielet olivat eniten opiskeltu oppiaine.

Vuonna 1951 Oulun kansalaisopisto sai ensimmäisenä Suomessa erivapauden ottaa ohjelmaansa kaksivuotisen kauppateknikkokurssin. Kurssi palveli sen opiskelijoita työntekijöinä kuin myös opiston taustayhteisöä, liike- ja teollisuuslaitoksia nostaen niiden työntekijöiden ammattitaitoa. Kauppateknikoita koulutettiin vielä 1970-luvullakin.

Vuodesta 1945 vuoteen 1957 vapaaopistomme toiminta keskittyi Oulun Raattiin, josta toiminnan laajennuttua siirryttiin nykyisen Rauhalan tiloihin v. 1957. Opiskelijamäärä nousi 581:sta 854:ään. Kaupallisten ja teknisten aineiden opiskelu lisääntyi. Nimi vaihtui Merikosken työkeskuksen kannatusyhdistys ry:ksi.

Rauhalan vuokratilat eivät tyydyttäneet yhdistystä ja 1962 päätettiin yhdessä Oulun Teollisuuden Ammattikoulun ja Oulun Kaupallis-teknisen yhteiskoulun kanssa Oulun Koulutalo Oy:n perustamisesta ja yhteisten toimitilojen rakentamisesta Tuiraan. Vuonna 1964 valmistuneesta talosta tulikin kotimme peräti 53 vuodeksi.

Vuonna 1953 opetusohjelmaan tuli mahdolliseksi suorittaa opistossa keskikoulu niille nuorille ja aikuisille, joilla opinnot olivat syystä tai toisesta jääneet kesken. Pian tämän jälkeen myös lukion oppimäärä tuli mahdolliseksi suorittaa kansalaisopistossa yhteistyössä Oulun Lyseon ja muiden oppilaitosten kanssa.

Maamme ensimmäiset kansalaisopistossa ryhmäopiskelulla ylioppilastutkintonsa suorittaneet yhdeksän henkeä kirjoittivat vuonna 1964 Oulun Kansalaisopistosta. 1960-luvun lopulla alkoi myös uudet ammattiin valmistavat kurssit, kuten farmakologia- ja ATK-ohjelmakurssit

Oulun Kansalaisopisto aloitti 70-luvun alussa tuntiopettajien koulutuksen ensimmäisenä maassamme, mikä lisäsi luonnollisesti heidän ammattitaitoaan. Vuonna 1973 Kansalaisopiston yhteyteen perustettiin kaksi sivuosastoa Oulunsaloon ja Hailuotoon. Hailuodon kansalaisopisto on edelleen Vuolle-opiston alaisuudessa toimiva yksikkö. Hailuodon johtajana aloitti Eila Rantasuomela.

Oulun kansalaisopistossa aloitettiin siivousalan kurssi, johon osallistui kolmisenkymmentä siivousalan ammattilaista Oulusta ja lähikunnista työnantajiensa lähettämänä. Kurssilaiset perehtyivät alan perusteisiin, uusimpiin välineisiin ja siivousnikseihin.

Oulun kansalaisopiston opiskelijamäärä nousi vuodessa 3200:sta yli 6000:een. Samalla opistosta tuli Suomen suurin ns. setlementtiopisto ja Oulusta kaupunki, jossa yhdessä Oulun työväenopiston kanssa oli suhteessa väkilukuun eniten opistolaisia koko maassa. Suosituimpia aineita kansalaisopistossa olivat kielet, musiikki, taideaineet sekä käytännön taidot.

Lue lisää: Vuolle-opisto

Merikosken Setlementin ja Oulun kaupungin yhteisesti palkkaama 23-vuotias Heikki Kukkonen aloitti nuorisokerhonohjaajana neljänä iltana viikossa.

”Yli 15-vuotiaille Tuira ei tarjoa kovinkaan paljoa. Uskon, että minä pystyn tekemään heidän hyväkseen paljon konkreettisiakin asioita”– Heikki Kukkonen

Oulun Setlementti ry:n posliinimaalauksen opettaja Taimi Leinonen suunnitteli ja toteutti Oulun Setlementin 40-vuotis- ja setlementtiliikkeen 100-vuotisjuhlan kunniaksi posliinilaattatunnuksen.

Ensimmäinen sovittelutoimisto perustettiin Ouluun marraskuussa 1988. Seuraavana vuonna nuorten tekemien pikkurikosten sovittelua alettiin kokeilla Oulussa. Vapaaehtoisia sovittelijoita koulutettiin Kansalaisopistossa ja toiminta herätti heti kiinnostusta runsaan osallistujamäärän muodossa. Komisario Kari Myllyniemi arvioi, Oulussa sattuvan vuosittain noin 750 tapausta, joita voitaisiin ratkoa sovittelemalla.

Lue lisää: Pohjois-Suomen sovittelutoimisto

Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta astui voimaan 1.1.2006, jolloin sovittelutoiminta alkoi Vuolle Setlementissä lakisääteisenä palveluna.

Sovittelu tarjoaa virallisen ja joustavamman tavan selvittää ja ratkaista rikosten ja riitojen aiheuttamia ristiriitoja oikeusprosessiin verrattuna. Se mahdollistaa osapuolten välisen kohtaamisen ja sopimisen vahinkojen korvaamisesta.

Setlementtiliikkeen kehittämä Tyttöjen Talo- toiminta rantautui Ouluun marraskuussa 2006. Tyttöjen taloja on ympäri Suomea Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Rovaniemellä. Ensimmäinen Tyttöjen Talo perustettiin vuonna 1999 Helsinkiin. Tyttöjen Talojen työ perustuu setlementtiarvoihin, joita ovat yksilön arvokas kohtaaminen, hänen omien voimavarojensa tukeminen, yhteisöllisyys ja erilaisuuden kunnioittaminen.

Lue lisää: Vuolle Tyttöjen Talo

Oulun seudun Setlementin koordinoimana Rikosuhripäivystyksen Pohjois-Suomen aluetoimisto aloitti vuonna 2008. Tuolloin palvelupisteitä oli 2008 kaksi Oulussa ja Kajaanissa. Myöhemmin on tullut kaksi palvelupistettä lisää, Raaheen ja Kuusamoon. Aluetoimiston alue käsittää 38 kuntaa ja väestöpohjaa n. 480 000 henkeä.

Lue lisää: RIKU – Rikosuhripäivystys

Oulun Seudun Setlementti ry vaihtoi nimensä Vuolle Setlementti ry:ksi. Uudella nimellä haluttiin juhlistaa yhdistyksen 70-vuotista taivalta. Nimi juontaa juurensa sanasta virta. Nimiuudistuksen myötä myös yhdistyksen logo muuttui ja brändi uudistettiin vastaamaan nykyajan vaatimuksia.

Rauhanjärjestö Sadankomitea palkitsi vuonna 2016 alkaneen, Vuolle Setlementin Radinet-hankkeen rauhanpalkinnolla tunnustuksena vaikuttavasta työstä väkivallattomuuden edistämiseksi.

Radinet-hankkeessa kehitettiin Exit-toimintamallia radikalisoituneille tai radikalisoitumisvaarassa oleville, tarjoten tukea väkivaltaisesta ääriajattelusta irtautumiseen. Sadankomitea on antanut rauhanpalkinnon vuosittain vuodesta 1978 alkaen.

Aiemmin sen ovat saaneet muun muassa Kyyjärven kunta, presidentti Tarja Halonen ja Suomen EAPPI-ohjelma. Työ väkivaltaisuuden ehkäisemiseksi jatkuu Vuolteella Pohjois-Suomen Aggredin muodossa myös tänä päivänä.

Vuolle-opisto aloittaa toiminnallisen lukutaito- koulutuksen oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille. Koulutuksessa opiskellaan esimerkiksi Suomen kieltä, matematiikkaa, suomen kulttuuria ja arjen asioiden hoitamista. Koulutuksessa tutustutaan Oulun palveluihin, työpaikkoihin ja oppilaitoksiin sekä harjoitellaan suomalaisessa työelämässä toimimista. Koulutus jatkuu edelleen.

Lue lisää: www.vuolleoulu.fi/maahanmuuttajakoulutus

Vuolle Setlementti aloitti maaliskuussa 2020 LÄHIAPU- palvelun, jonka tarkoituksena oli tarjota pikaista apua koronatilanteen aiheuttamiin asiointiongelmiin erityisesti riskiryhmille.

Lähiapu-palvelun avulla haluttiin tarjota apua ikäihmisille, nuorille ja aikuisille, joilla ei ollut apua tarjolla omassa lähipiirissään. Kaiken kaikkiaan LÄHIAPU-palvelusta sai apua 132 oululaista. Autettujen asiakkaiden keski-ikä oli noin 75,5 vuotta ja kaikkia asiointeja tehtiin yhteensä 453 kappaletta. Todellisuudessa autettujen määrä oli isompi, sillä osa asiakkaista oli perheellisiä ja tilastoon laskettiin vain henkilöt, joihin olimme yhteydessä.

Lue juttu: https://www.munoulu.fi/ihmiset/oulu-apu-kokoaa-auttajia-yhteen-vuolle-kutsuu-vapaaehtoisia-mukaan/

Terapia- ja työyhteisöpalveluiden tarve kasvaa koko ajan. Tätä haastetta purkamaan kolme setlementtiä; Vuolle Setlementti, Setlementti Tampere sekä Loisto setlementti päättivät perustaa yhteisen, valtakunnallisen terapia- ja työyhteisöpalveluyhtiön syksyllä 2020.

Syntyi Kandela; ihmisläheisten setlementtiarvojen pohjalta toimiva yritys, jonka perustehtävänä on tarjota terapeuttista tukea matalalla kynnyksellä. Yhteiskunnalliselta arvopohjalta toimivana yrityksenä kaikki Kandelan toiminnan voitto ohjautuu takaisin setlementtityöhön.

Lue lisää: www.kandela.fi 

Yhteisöllinen Vuolle-talo valmistui 2021 jouluna ja toiminta siirtyi Heinäpäähän vuoden 2022 alusta lukien. Vuolle Setlementin Heinäpään toimitilan budjetti oli noin kahdeksan miljoonaa euroa. Maksajana oli ilman tukia Vuolle Setlementti ry. Rakentajana toimi Lapti-rakennusliike ja arkkitehtinä Juha Paldanius.

Vuolle-opisto aloitti 12. huhtikuuta Hyvinvointia ja arjentaitoja– koulutuksen, jonka tavoitteena oli helpottaa Ouluun saapuneiden ukrainalaisten integroitumista yhteiskuntaan, edesauttaa heidän hyvinvointiaan sekä antaa voimavaroja uudessa elämäntilanteessa. Vuoden 2023 alkuun mennessä yli 45 000 ukrainalaista oli paennut Suomeen. Heistä yli 1 500 asui maahanmuuttoviraston tietojen mukaan Oulussa ja sen ympäristössä. Vuolteen koulutuksiin osallistui vuosina 2022-2024 yhteensä 80 ukrainalaista