Kenenkään ei tarvitse selviytyä yksin

Vuoden 2017 kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltaa ja uhkailua
kokeneiden suomalaisten osuus on viime vuosina pysynyt vakaana. Pidemmällä aikavälillä voidaan kuitenkin havaita väkivalta- ja uhkailukokemusten lisääntyneen erityisesti naisten osalta. Rikosuhripäivystyksen (RIKU) Raahen toimipisteessä toiminnanohjaajana työskentelevän Päivi Kiiskilän kokemus tukee tutkimustuloksia.

– Viime aikoina yleisimpiä käsiteltäviä asioita meillä ovat olleet avioeroihin liittyvä väkivalta, riitely ja kiusaaminen. Apua vailla on yleensä nainen, Kiiskilä kuvailee.

RIKUn tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa muun muassa tuottamalla matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluita. Palvelusta saa muun muassa neuvoa, miten toimia jos vaikkapa epäilee joutuneensa rikoksen uhriksi. RIKUn työntekijät voivat toimia tukena ja auttaa eteenpäin.

– Kriisitilanteessa asiakkaan on vaikea nähdä asioita selkeästi. Yksin ei kuitenkaan tarvitse selviytyä, vaan apua kannattaa rohkeasti hakea vaikkapa meiltä, Kiiskilä kehottaa.

Rikosuhripäivystyksen Pohjois-Suomen aluetoimiston aluejohtaja Maarit Saukko kertoo, että toiminta Raahessa käynnistettiin vuonna 2016 Kiiskilän aloittaessa toiminnanohjaajana. Sitä ennen palvelupistettä hoidettiin Oulusta käsin. Aluksi palvelupiste toimi Raahen ensi- ja turvakodilla, jonka kanssa tiivis yhteistyö jatkuu yhä.

─ Kaiken kaikkiaan RIKUn Raahen seudun palvelupiste on kasvanut viime vuosien aikana, ja sen on mahdollistanut tehokas ja taitava toiminnanohjaajamme Päivi. Hän on aktiivisesti verkostoitunut ja tiedottanut RIKUn palveluista. Poliisi ja muut rikoksen uhreja kohtaavat tahot ovat myös aktiivisesti ohjanneet asiakkaita RIKUun, Saukko kiittelee.

Toimistohommat eivät olleet minua varten

Kirjanpitäjänä ja toimistotöissä ikänsä työskennellyt Kiiskilä huomasi muutamia vuosia sitten, ettei toimistohommat olleet häntä varten. Hän kertoo kyllästyneensä paperin pyörittelyyn, kun syvällä sisällä ollut auttamisenhalu alkoi pulpahdella pintaan. Hän päätti lukea itsensä sosionomiksi ja hakeutua mielekkäämpiin työtehtäviin.

– Tein kaikenlaisia pätkätöitä muun muassa erilaisissa hankkeissa ja vastaanottokeskuksessa. Kun näin ilmoituksen RIKUn paikasta ajattelin, että minäpä kokeilen, Kiiskilä kertoo.

Kiiskilä sai paikan ja aloitti työnsä RIKUn toiminnanohjaajana vuonna 2016. Vaikka hänelle oli ehtinyt kertyä jonkin verran työkokemusta alalta, uudessa työssä eteen tuli tapauksia, joista oli aluksi vaikea irtaantua kotiin lähtiessä. Hän kertookin, että alussa aikaa meni paljon siihen, että oppi omat rajansa.

– Halusin tehdä kaikkea; verkostoitua, kouluttautua ja auttaa mahdollisimman montaa asiakasta. Puhelut, tapaamiset ja päivät venyivät.

Hän kokee kasvaneensa tässä ajassa paljon. Irrottautuminen työasioista on nykyisin helpompaa, kun huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja tekee mielekkäitä asioita vapaa-ajallaan.

– Eihän sitä voi kokonaan välttää, etteikö nämä asiat mielessä pyörisi. Enhän minä mikään robotti ole kuitenkaan. Olen kuitenkin oppinut hallitsemaan niitä, Kiiskilä toteaa.

Asiakasmäärät jatkuvassa kasvussa

Kiiskilän pääasiallisena tehtävänä on ihmisten kohtaaminen asiakastyössä joko puhelimitse tai henkilökohtaisesti. Isona osana työhön kuuluu myös vapaaehtoistyön koordinointi. Tämän lisäksi hänet voi tavata monissa infoissa, joita hän pitää pyydettäessä vaikkapa ammattikouluilla. Oppitunnin kestävissä tietoiskuissa käsitellään muun muassa seurusteluväkivaltaa, koulukiusaamista ja kouluväkivaltaa, mutta myös työpaikkakiusaamista.

– Työpaikkakiusaaminen on lisääntynyt viime vuosina ja Suomi on tilastollisesti sen yleisyydessä kärkimaita. Asiasta on hyvä puhua myös työuraansa aloittaville nuorille, Kiiskilä neuvoo.

Valtakunnalliseen Rikosuhripäivystykseen voi olla yhteydessä, jos vaikkapa epäilee joutuneensa rikoksen uhriksi. Kiiskilän mukaan käsiteltävien asioiden skaala on laaja: esimerkiksi henkirikoksia, parisuhdeväkivaltaa ja koulukiusaamista. Riita-asioissa otetaan selvittelyyn myös pienempiä tapauksia.

– Toivomme, että palvelumme on mahdollisimman matalakynnyksistä. Kyse ei tarvitse olla sen suuremmasta kuin naapureiden välisistä riidoista, Kiiskilä kuvailee.

Mikäli asia ei liity suoranaisesti Rikosuhripäivystyksessä käsiteltäviin asioihin, ohjataan asiakas ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon asioiden selvittämiseksi, esimerkiksi sovitteluun. Lähi- ja parisuhdeväkivalta nousee esiin monissa tapauksissa ja asiakasmäärät ovat jatkuvasti kasvaneet.

– Avioeroihin liittyvät asiat ovat aina hankalia. Pelon ja syyllisyyden varjossa on hankala toimia, kun kumppanista saattaa kuoriutua esiin jotain, mitä ei olisi ikinä uskonut, Kiiskilä kuvailee.

Apua haetaan muun muassa henkiseen jaksamiseen, taloudellisiin asioihin, lapsiin ja häiriköintiin liittyvissä asioissa. Erityisesti Kiiskilä harmittelee sitä, että avioerotilanteissa kärsijöiksi joutuvat usein lapset.

─ Joskus ihmetyttää se eroon liittyvä kauhea riitely ja lasten vieraannuttaminen toisesta.

Eron prosessointi on monissa tapauksissa vaikeaa ja kestää pitkään. Joskus ratkaisu löytyy nopeastikin, mutta toisinaan asioiden selvittely voi viedä kuukausia.

─ Monelle jo kuulluksi tuleminen on tärkeää, että uskotaan ja ymmärretään häntä, Kiiskilä kertoo.

Vapaaehtoisten panos tärkeä

Kiiskilän apuna Raahen toimipisteessä toimii kymmenen motivoitunutta vapaaehtoista, joiden tehtäviin kuuluu päivystäminen Auttavassa puhelimessa, chatissa tai tukihenkilönä toimiminen esimerkiksi viranomaisasioissa. Vapaaehtoiset koulutetaan ja heille etsitään sellainen toimintamuoto, joka on heille sopiva ja mieluinen. Vapaaehtoiseksi pääsee aikuinen, jolla on jo elämänkokemusta ja kyky selviytyä kriisitilanteista.

– Tarkoitus on auttaa ja motivoida asiakasta eteenpäin. Tämän vuoksi tukihenkilön elämäntilanteen on oltava sellainen, että hän on kykenevä vastaanottamaan toisen tuskan, Kiiskilä selittää.

Hän korostaa, että tarkoitus ei ole silti nousta kenenkään yläpuolelle, sillä kaikkien ihmisten eteen sattuu elämän varrella kriisejä. Hän kuitenkin kannustaa ihmisiä nostamaan epäkohtia esiin, sillä muuten mikään ei muutu.

– Olen sitä mieltä, että kaikkea voi sattua kenelle meistä vain.

Vapaaehtoistoiminnassa tärkeää on myös vapaaehtoisten tukeminen työssään. Kiiskilän mukaan vapaaehtoisille järjestetään ryhmätyönohjausta, mutta myös yhteisiä kuukausitapaamisia, joissa käydään yhdessä läpi erilaisia eteen tulleita tilanteita ja mietitään hyviä toimintatapoja.

– Jaamme myös vapaaehtoisten kokemia onnistumisen tunteita, Kiiskilä kuvailee.

Suurimpia ilon hetkiä heille on se, kun asiakkaalta kysytään, vieläkö hän tarvitsee apua, ja hän vastaa, että pärjää jo itsekin. Tunne siitä, että apu ja tuki on ollut merkityksellistä, tuntuu hyvältä.

– Kaikkein parhaan kiitoksen työstämme saamme, kun asiakas toteaa: ´Kiitos kaikesta avusta ja tuesta, minkä annoit. Jatkan tästä nyt eteenpäin.´

Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä? Katso miten pääset mukaan toimintaan.