fbpx

Vakavien rikosten jälkikäsittelytoiminta – SAUMA


Kriminaalihuollon tukisäätiö kehitti vuosina 2013-2016 vakavien rikosten jälkikäsittelymallin oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta. Jatkohankkeessa 2017-2018 vakavien rikosten jälkikäsittely pyrittiin vakiinnuttamaan Suomeen. Hanketta jatkavat 2019 – 2020 yhteistyössä Vuolle Setlementti ry ja Rikosseuraamuslaitos. Toimintaa rahoittaa STEA ja Rise.

Mahdollisuus kasvuun ja muutokseen

Vakavien rikosten jälkikäsittelytoiminta – Sauma antaa vakavan rikoksen uhrille tai omaiselle mahdollisuuden käsitellä rikoksen aiheuttamia seurauksia. Tarvittaessa uhri tai omainen voivat tietyin edellytyksin myös tavata rikoksen tekijän turvallisessa ympäristössä kahden koulutetun ammattilaisen välityksellä. Kohtaamisen tavoitteena on vähentää rikoksesta osapuolille aiheutuneita haittoja ja inhimillistä kärsimystä. Keskeisenä tavoitteena on lisäksi tukea osapuolten kasvua ja muutosta vuoropuhelun sekä osallistumisen kautta.

Kaikkia osapuolia kohdellaan tasapuolisesti ja kunnioittavasti. Kohtaaminen on osapuolille aina vapaaehtoista ja luottamuksellista. Sen ei tarvitse tapahtua kasvotusten vaan osapuolten niin halutessa työntekijät voivat välittää viestiä heidän välillään. Tarvittaessa rikosten uhrien ja uhrien omaisten tarpeisiin vastataan palveluohjauksellisin keinoin.

Mihin SAUMA-toimintaa tarvitaan?

Vakavien rikosten traumatisoivat vaikutukset voivat olla huomattavasti vaikeampia kuin lievemmissä rikoksissa. Jälkikäsittelyprosessi tarjoaa mahdollisuuden lieventää rikoksen ja sen seurausten vaikutuksia uhrille, rikoksentekijälle ja läheisille.

Uhrille prosessi tarjoaa mahdollisuuden saada vastauksia ja kertoa siitä, mitä rikos on aiheuttanut hänelle ja hänen läheisilleen. Tekijä saa mahdollisuuden kohdata tekojensa seuraukset, antaa vastauksia kysymyksiin, pyytää anteeksi ja hyvittää tekoaan.

Kaikki aloitetut prosessit eivät johda osapuolten tapaamiseen, mutta asian käsittelystä ammattilaisten kanssa voi silti olla hyötyä. Asianosaiset voivat halutessaan keskeyttää prosessin. Jälkikäsittely ei vaikuta tuomioon ja se tapahtuu usein vuosien kuluttua rikoksesta.

Kenelle?

Jälkikäsittelyn prosessi voidaan järjestää:

  • rikoksen uhrin tai henkirikoksen uhrin omaisen ja rikoksen tekijän välillä
  • uhrin tai henkirikoksen uhrin omaisen ja hänen läheistensä välillä
  • tekijän ja hänen läheistensä välillä


Jälkikäsittelyn vaiheet vakavissa rikoksissa

Alla kuvataan, kuka voi tehdä aloitteen jälkikäsittelyyn vakavissa rikoksissa, miten prosessi etenee ja mitä hyötyä prosessista voi saada.

Aloitteen tekeminen

Aloitteen prosessiin osallistumiseksi ja mahdollisen kohtaamisen järjestämiseksi voivat tehdä:

  • rikoksen uhri tai henkirikoksen uhrin omainen
  • rikoksen tekijä
  • rikoksen uhrin läheinen
  • rikoksen tekijän läheinen
  • asianosaisen edustaja tämän nimenomaiseen suostumukseen perustuen

Aloitteen voi tehdä vain omassa asiassaan. Jos teet aloitteen toisen henkilön puolesta, varmistathan, että sinulla on asianosaisen henkilön nimenomainen lupa aloitteen tekemiseen. Jos olet epävarma omasta asemastasi aloitteentekijänä, ota rohkeasti yhteyttä  hankkeen  työntekijään.  Aloitteen voi tehdä puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse.

Yhteyttä voi ottaa, vaikka vielä epäröisi omaa halukkuuttaan tai mahdollisen kohtaamisen hyötyjä.

Jälkikäsittelyn prosessissa on neljä vaihetta:
1. aloite
2. valmistelu
3. kohtaaminen
4. seuranta

Jälkikäsittelyn aikana asianosaiset voivat tuoda esille haluamiaan asioita rikoksesta ja sen seurauksista. Keskustelujen sisältö määräytyy osallistujien tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Jälkikäsittelyn prosessi on pitkä, yleensä puolesta vuodesta vuoteen, ja se voi sisältää useita tapaamisia. Kesto ja tapaamisten lukumäärä riippuvat osallistujien tarpeista ja toiveista. Jälkikäsittelyssä pyritään vuorovaikutuksellisin keinoin löytämään ja vahvistamaan henkilön omia voimavaroja, jotta hän voisi jatkaa elämäänsä niin hyvin kuin mahdollista. Jälkikäsittely voidaan järjestää oikeudenkäynnin ja tuomion antamisen jälkeen, eikä se vaikuta tuomion pituuteen. Jälkikäsittely voi tapahtua myös muutoin kuin kohtaamalla kasvokkain, esimerkiksi videon välityksellä tai kirjeellä.  Osallistuminen on asianosaisille vapaaehtoista ja prosessin voi halutessaan keskeyttää missä vaiheessa tahansa. Mikäli kohtaamiseen päätetään edetä, osapuolet valmistellaan huolellisesti.

Mitä hyötyä tästä voi saada?

Jälkikäsittelyn tavoitteena on inhimillisten kärsimysten vähentäminen.

Uhrille ja henkirikoksen uhrin läheiselle se mahdollistaa:

  • Rikoksen tekijän kohtaamisen turvallisessa ympäristössä kahden koulutetun ammattilaisen kanssa.
  • Rikoksen aiheuttamista seurauksista kertomisen henkilökohtaisesti tekijälle.
  • Vastausten saamisen rikokseen liittyviin mieltä askarruttaviin kysymyksiin suoraan tekijältä.
  • Rikokseen liittyvän ahdistuksen, pelon ja vihan purkamisen.

Entä mitä hyötyä kohtaaminen voi parhaimmillaan tuottaa uhrille tai henkirikoksen uhrin läheiselle?

  • kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen kokemuksen
  • syyllisyyden tunteen vähenemistä
  • pelon ja vihan tunteiden vähenemistä
  • kokemuksen itsemääräämisoikeudesta
  • luottamuksen palautumisen ihmissuhteisiin
  • tekijän näyttäytymisen ihmisenä ”hirviön” sijaan
  • itsetuhoisuuden vähenemisen
  • suremisprosessin edistymisen

Tekijälle se mahdollistaa:

  • Vastuun kantamisen rikoksesta suoraan vahinkoa kärsineelle.
  • Katumuksen osoittamisen.
  • Rikoksen seurauksena rikkoutuneen ihmissuhteen korjaamisen.
  • Rikokseen liittyvän ahdistuksen, pahan olon tunteen ja koston pelon vähentämisen.

Yhteystiedot:

Heikki Mikkola
Hankevastaava, KM, sosiaalityöntekijä,
Vuolle Setlementti ry
Isokatu 26 A 10/4. krs, 90100 Oulu
+358 400 234426
heikki.mikkola@vuolleoulu.fi

Arja Konttila
Hankekoordinaattori, Psykologian tohtori,
Rikosseuraamuslaitos
Rautatienkatu 10, 33100 Tampere
+358 50 4408 699
arja.konttila@om.fi

Sirpa Flinkman
Hanketyöntekijä,
Vuolle Setlementti ry
Linnankatu 6 A, 87100 KAJAANI
+358 400 234 435
sirpa.flinkman@vuolleoulu.fi