Rikos ja riita-asioiden sovittelu perustuu rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annettuun lakiin (1015/2005, Sovittelulaki). Sovittelu tarjoaa osapuolille mahdollisuuden toistensa kohtaamiseen ja rikoksesta tai riidasta aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen.
Vuolle Setlementti ry tuottaa lakisääteistä ja maksutonta rikosten ja riita-asioiden sovittelupalvelua Pohjois-Pohjanmaan, Jokilaaksojen sekä Kainuun alueilla. Sovittelupalvelua johtaa, ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriö.
Palvelun järjestämis-, ohjaus- ja valvontavastuu on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL), joka vastaa myös rikos- ja riita-asioiden sovittelun tutkimus- ja kehittämistyön koordinoinnista, tilastoinnista ja seurannasta.
Kirjaudu sovittelijoiden sivuille
Sovittelu tarjoaa lakisääteisen mahdollisuuden rikosten ja riitojen aiheuttamien ristiriitojen selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Sovittelu voidaan toteuttaa vain sellaisten osapuolten kesken, jotka henkilökohtaisesti ovat ilmaisseet suostuvansa sovitteluun ja pystyvät ymmärtämään sovittelun ja siinä tehtävien ratkaisujen merkityksen. Sovittelu ei ole oikeudenkäynti eikä siinä ratkaista rikosoikeudellista syyllisyyttä.
Sovittelu on
Sovittelua säätelee laki rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 1015/2005.
Rikoksia, joiden osapuolina ovat asianomistaja ja rikoksesta epäilty, esimerkiksi:
Myös alle 15-vuotiaiden tekemiä rikoksia voidaan sovitella. Laki ei sulje pääsääntöisesti mitään rikosta sovittelun ulkopuolelle. Poikkeuksena ovat alaikäiseen kohdistuneet rikokset, joissa uhrilla on erityinen suojan tarve.
Aloitteen sovittelusta voi tehdä sovittelutoimistolle
Jos kyseessä on väkivaltaa sisältävä rikos, joka on kohdistunut rikoksesta epäillyn puolisoon, lapseen, vanhempaan tai muuhun heihin rinnastettavaan läheiseen, vain poliisi tai syyttäjä voi tehdä aloitteen sovitteluun ryhtymisestä. Alaikäisen henkilön osallistuminen sovitteluun edellyttää, että hänen huoltajansa tai muu laillinen edustajansa suostuu sovitteluun.
Voit tehdä aloitteen sovittelusta näillä sivuillamme kohdassa Sovittelualoite.
Sovittelutapaaminen voidaan jakaa kolmeen osaan: tapaamisen alussa keskustellaan tapahtumista, seuraavaksi keskustellaan korvauksista (jos asianomistajalla on korvausvaade) ja lopuksi kirjataan sopimus, jos sellaiseen päästään. Osapuolilla ei ole sopimuspakkoa, vaan sovittelijat kirjaavat sopimuksen vain niissä tilanteissa, kun osapuolet niin haluavat.
Tapahtumista keskusteleminen antaa mahdollisuuden henkiseen hyvittämiseen. Niin tekijällä kuin uhrillakin voi olla tarve keskustella tilanteesta. Korvauksista sopiminen antaa mahdollisuuden aineellisten vahinkojen hyvittämiseen. Aineellisten vahinkojen hyvittäminen tulee perustua toteutuneisiin kuluihin ja sovittavien asioiden tulee olla kohtuullisia kaikille asianosaisille. Joissakin rikoksissa voidaan tapauskohtaisesti sopia myös kivun, säryn ja muun tilapäisen haitan korvaamisesta. Tarkempaa tietoa henkilövahinkojen korvaamisesta löytyy henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksista.
Asianomistajan tulee ottaa sovittelutapaamisessa kantaa rangaistusvaatimukseen ja korvausvaatimukseen. Asianomistajalla on mahdollisuus luopua rangaistusvaatimuksesta heti tai sitten, kun tehty sopimus on täytetty sovitulla tavalla. Rangaistusvaatimuksesta luopuminen on asianomistajalle vapaaehtoista, eli halutessaan hän voi säilyttää rangaistusvaatimuksen sovittelusta huolimatta. Lisäksi virallisen syytteen alaisissa rikoksissa syyttäjällä on syyteoikeus riippumatta asianomistajan kannasta rangaistusvaatimukseen. Sovittelutapaamisessa voidaan sopia, että asianomistaja luopuu korvausvaatimuksestaan sitten, kun sopimus on täytetty sovitulla tavalla.
Sovittelu on maksutonta palvelua, jossa rikoksen tai riidan osapuolilla on mahdollisuus puolueettomien sovittelijoiden välityksellä
Kun kysymyksessä on asianomistajarikos ja asiassa syntyy sovinto, syytettä ei nosteta, ellei yleinen tärkeä etu niin vaadi. Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa kuten pahoinpitelyssä, ratkaisuvalta syytteen nostamisessa on aina syyttäjällä.
Sovittelun ansiosta oikeudenkäynti voidaan jopa kokonaan välttää tai sovittelu voidaan ottaa huomioon mahdollista rangaistusta mitattaessa.
Sovittelutoimisto seuraa sovittelussa syntyneen sopimuksen toteutumista ja kokemusten mukaan tehdyt sopimukset toteutuvatkin lähes poikkeuksetta.
Sovittelun jälkeen asianomistajan tulee ilmoittaa sopimuksen täyttymisestä sovittelutoimistoon.
Sovittelutoimisto kouluttaa sovittelijan tehtäväänsä sekä auttaa ja tukee sovittelijaa työssään. Sovittelijalle maksetaan myös kulukorvaus sovitelluista tapauksista.
Kaarretie 14
90500 OULU
p. 0400 876 400
etunimi.sukunimi@vuolleoulu.fi
Heikki Mikkola
sovittelujohtaja
p. 0400 234 426
Katja Heinikoski
sovitteluohjaaja
p. 0400 234 430
Sari Nissi
sovitteluohjaaja
p. 0400 876 400
Oulun keskustoimisto hoitaa sovittelua seuraavissa kunnissa: Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala
Linnankatu 21 (2. krs)
87100 KAJAANI
p. 0400 234 435
etunimi.sukunimi@vuolleoulu.fi
Sirpa Flinkman
sovitteluohjaaja
p. 0400 234 435
Satu Laitinen
sovitteluohjaaja
p. 044 726 1266
Kainuun aluetoimisto hoitaa sovittelua seuraavissa kunnissa: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi
Vierimaantie 5
84100 YLIVIESKA
p. 0400 234 438
etunimi.sukunimi@vuolleoulu.fi
Kaisa Mäkelä
sovitteluohjaaja
p. 0400 234 438
Tanja Kallio
sovitteluohjaaja (vapaalla)
Johanna Alasaari
sovitteluohjaaja (Tanja Kallion sijainen)
p. 0400 234 439
Ylivieskan aluetoimisto hoitaa sovittelua seuraavissa kunnissa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäntä, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Ylivieska